Media- ja viestintäpolitiikan seurantaraportti 2019
Ala-Fossi, Marko; Lehtisaari, Katja; Hellman, Heikki; Grönlund, Mikko (2020-03-25)
liikenne- ja viestintäministeriö
25.03.2020
Julkaisusarja:
Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2020:4This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-581-1Tiivistelmä
Tämä tutkimusraportti tarkastelee suomalaisen media- ja viestintäpolitiikan ja media-alan kehitystä kolmesta näkö-kulmasta. Se analysoi median taloutta ja alan liiketoimintaa, kansalaisten pääsyä mediapalveluiden äärelle sekä median moninaisuutta. Analyysit perustuvat indikaattoreihin, jotka hahmoteltiin aiemmassa perusselvityksessä (Ala-Fossi ym. 2018). Raportin pääpaino on journalistisessa mediassa.
Digitaaliset jakelualustat ovat kasvattaneet suosiotaan samalla, kun perinteiset jakelukanavat ovat menettäneet asemiaan. Kuluttajien mediakäytön muutos on muuttanut mainostajien panostuksia ja sitä kautta myös media-alan toimintaympäristöä. Tämän seurauksena toimiala on entisestään keskittynyt. Myös media-alan keskeisten alatoimialo-jen yritys- ja henkilöstömäärät ovat laskussa.
Vaikka pääsy tallenneviestinnän pariin näyttää melko vakaalta, kirjepostin vähentyminen uhkaa myös painettujen sanomalehtien jakelua. Televiestinnässä pääsyn kehitys on ollut myönteistä, mutta mobiilipainotteista ja muihin Pohjoismaihin verrattuna hitaampaa. Television huippuvuodet yleisradioviestinnässä ovat ohi, mutta kotitaloudet hankkivat yhä innolla uusia HD-vastaanottimia.
Sanomalehdistö, radio ja televisio ovat toimialoina hyvin keskittyneitä. Suurin keskittymisaste on radiotoimialalla, jota kolme keskeistä toimijaa hallitsee, pienin taas lehdistössä. Vaikka perinteisen median käyttö vähenee in
Digitaaliset jakelualustat ovat kasvattaneet suosiotaan samalla, kun perinteiset jakelukanavat ovat menettäneet asemiaan. Kuluttajien mediakäytön muutos on muuttanut mainostajien panostuksia ja sitä kautta myös media-alan toimintaympäristöä. Tämän seurauksena toimiala on entisestään keskittynyt. Myös media-alan keskeisten alatoimialo-jen yritys- ja henkilöstömäärät ovat laskussa.
Vaikka pääsy tallenneviestinnän pariin näyttää melko vakaalta, kirjepostin vähentyminen uhkaa myös painettujen sanomalehtien jakelua. Televiestinnässä pääsyn kehitys on ollut myönteistä, mutta mobiilipainotteista ja muihin Pohjoismaihin verrattuna hitaampaa. Television huippuvuodet yleisradioviestinnässä ovat ohi, mutta kotitaloudet hankkivat yhä innolla uusia HD-vastaanottimia.
Sanomalehdistö, radio ja televisio ovat toimialoina hyvin keskittyneitä. Suurin keskittymisaste on radiotoimialalla, jota kolme keskeistä toimijaa hallitsee, pienin taas lehdistössä. Vaikka perinteisen median käyttö vähenee in