Lausuntoyhteenveto Uusimaa-PKS-Helsinki sote-erillisselvityksestä
Jan Ihatsu (2020-04-06)
sosiaali- ja terveysministeriö
06.04.2020
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 2020:11This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9710-3Julkaisun muut kieliversiot:
SvenskaTiivistelmä
Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin sote-erillisselvityksen loppuraportti oli lausuntokierroksella 13.1.2020–26.2.2020. Loppuraportissa ehdotettiin Uudenmaan jakoa useampaan itsehallinnolliseen alueeseen, joilla on ensisijainen järjestämisvastuu sote-palveluista alueellaan. Vaativasta erityistason sairaanhoidosta vastaisi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, siten kun laissa erikseen säädetään. Rahoitus ei kuulunut selvityksen piiriin. Lausuntopyyntöön antoi yhteensä 63 toimijaa. Lausunnonantajat suhtautuivat loppuraportin ehdotukseen Uudenmaan erillisratkaisuksi pääosin myönteisesti.
Mallin katsottiin ottavan riittävässä määrin huomioon Uudenmaan alueen erityispiirteet, pelastustoimen erityispiirteet sekä mahdollistavan sote-uudistuksen kokonaistavoitteiden, eli palvelujen piiriin pääsyn, palvelujen integraation ja toimivien palveluketjujen toteutumisen Uudenmaan alueella paremmin kuin sote-perusratkaisun soveltaminen alueella. Lausunnonantajat korostivat rahoitusratkaisun yksityiskohtien selventämistä jatkovalmistelussa. Kielellisten oikeuksien toteutumiseksi toivottiin erityisjärjestelyjä, kuten kielilautakuntia kaksikielisille itsehallinnollisillle alueille. Lisäksi jatkovalmistelulta toivottiin sosiaalipalvelujen huomioimista paremmin osana erillisratkaisua, yliopistollisen sairaalan määritelmän kirjaamista lakiin sekä henkilöstön aseman tarkempaa arviointia osana erillisratkaisua sekä sote-uudistusta yleisesti.
Mallin katsottiin ottavan riittävässä määrin huomioon Uudenmaan alueen erityispiirteet, pelastustoimen erityispiirteet sekä mahdollistavan sote-uudistuksen kokonaistavoitteiden, eli palvelujen piiriin pääsyn, palvelujen integraation ja toimivien palveluketjujen toteutumisen Uudenmaan alueella paremmin kuin sote-perusratkaisun soveltaminen alueella. Lausunnonantajat korostivat rahoitusratkaisun yksityiskohtien selventämistä jatkovalmistelussa. Kielellisten oikeuksien toteutumiseksi toivottiin erityisjärjestelyjä, kuten kielilautakuntia kaksikielisille itsehallinnollisillle alueille. Lisäksi jatkovalmistelulta toivottiin sosiaalipalvelujen huomioimista paremmin osana erillisratkaisua, yliopistollisen sairaalan määritelmän kirjaamista lakiin sekä henkilöstön aseman tarkempaa arviointia osana erillisratkaisua sekä sote-uudistusta yleisesti.