Taloudellinen katsaus, kevät 2020
valtiovarainministeriö
20.04.2020
Julkaisusarja:
Valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:31
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-336-6Julkaisun muut kieliversiot:
EnglishTiivistelmä
Koronaviruspandemia ja toimet sen leviämisen estämiseksi ovat sekoittaneet ihmisten arkirutiinit, ajaneet yrityksiä ahdinkoon ja kääntäneet talousennusteet ylösalaisin kaikkialla maailmassa. Muutos on ollut ennennäkemättömän suuri ja nopea. Eikä Suomi ole poikkeus.
Koronavirus iskee lujaa Suomen talouteen. Arvioimme, että talous supistuu 5,5 % tänä vuonna, kun kysyntä vientimarkkinoilla hyytyy rajusti ja viruksen leviämistä estävät sulkutoimet rajoittavat liikkumista ja liiketoimintaa Suomessa. Ennusteessa oletetaan, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimenpiteet kestävät 3 kuukautta. Tämän jälkeen kasvu elpyy ja BKT:n arvioidaan kasvavan 1,3 % vuosina 2021 ja 2022. Koska arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta muuttuvat, tulevan kehityksen ennustaminen on poikkeuksellisen epävarmaa.
Kysyntäeristä kaikki supistuvat, eniten vienti. Myös yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit vähentyvät voimakkaasti. Kokonaiskysynnän alentuessa inflaatio ja ansiotason nousuvauhti hidastuvat.
Talous alkaa toipua varsin nopeasti akuutin kriisin päätyttyä, mutta toipuminen on eri tahtista. Vienti toipuu maailmantalouden kysynnän vetämänä ja kulutus kääntyy kasvuun työllisyyden laskun päättyessä. Investointien toipuminen kestää hivenen pidempään.
Julkisen talouden alijäämä ja velka kääntyvät nopeaan kasvuun tänä vuonna. Tuotannon supistuminen ja hallituksen päättämät talouden tukitoimet heikentävät julkista taloutta. Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna lähes 14 mrd. eurolla 16,6 mrd. euroon eli 7,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Näkyvissä oleva talouskasvu ei riitä vahvistamaan julkisen talouden rahoitusasemaa ennalleen ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä lähivuosina.
Koronavirus iskee lujaa Suomen talouteen. Arvioimme, että talous supistuu 5,5 % tänä vuonna, kun kysyntä vientimarkkinoilla hyytyy rajusti ja viruksen leviämistä estävät sulkutoimet rajoittavat liikkumista ja liiketoimintaa Suomessa. Ennusteessa oletetaan, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimenpiteet kestävät 3 kuukautta. Tämän jälkeen kasvu elpyy ja BKT:n arvioidaan kasvavan 1,3 % vuosina 2021 ja 2022. Koska arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta muuttuvat, tulevan kehityksen ennustaminen on poikkeuksellisen epävarmaa.
Kysyntäeristä kaikki supistuvat, eniten vienti. Myös yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit vähentyvät voimakkaasti. Kokonaiskysynnän alentuessa inflaatio ja ansiotason nousuvauhti hidastuvat.
Talous alkaa toipua varsin nopeasti akuutin kriisin päätyttyä, mutta toipuminen on eri tahtista. Vienti toipuu maailmantalouden kysynnän vetämänä ja kulutus kääntyy kasvuun työllisyyden laskun päättyessä. Investointien toipuminen kestää hivenen pidempään.
Julkisen talouden alijäämä ja velka kääntyvät nopeaan kasvuun tänä vuonna. Tuotannon supistuminen ja hallituksen päättämät talouden tukitoimet heikentävät julkista taloutta. Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna lähes 14 mrd. eurolla 16,6 mrd. euroon eli 7,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Näkyvissä oleva talouskasvu ei riitä vahvistamaan julkisen talouden rahoitusasemaa ennalleen ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä lähivuosina.