Hyppää sisältöön
    • Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Ympäristöministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  • Etusivu
  • Ympäristöministeriö
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Katualueen ilmaisluovutusvelvollisuuden poistaminen : Taustaa, vaikutusarvioita, seurauksia ja ratkaisuja


Avaa tiedosto
YM_2020_09.pdf (1.642Mt)
Lataukset: 

Tilaa verkkokaupasta
ympäristöministeriö
17.04.2020
Julkaisusarja:
Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:9
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
 
Tweet Vie viite Refworksiin
 

Julkaisun pysyvä osoite on

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-196-2
Tiivistelmä
Kunnalla on oikeus saada kiinteistötoimituksella omistukseensa alueen ensimmäisessä asemakaavassa osoitettu katualue. Mikäli maanomistaja menettää maastaan katualueeksi enemmän kuin 20 % kyseillä asemakaava-alueella olevasta muuksi kuin kaavassa maa-, metsätalous- tai vesialueeksi osoitetusta alueesta tai enemmän kuin kaava osoittaa rakennusoikeutta maanomistajan alueelle, kunta on velvollinen korvaamaan ylimenevän katualueen osuuden. Raportissa analysoidaan, millaisia vaikutuksia katujen ilmaissaantioikeuden, joka tunnetaan yleisesti ilmaisluovutusvelvollisuutena, poistamisella arvioidaan olevan erityisesti kunnille tehdyn kyselyn ja asiantuntijahaastattelujen pohjalta. Lisäksi tarkastellaan katusääntelyn historiaa ja nykytilaa myös haltuunotto- ja toimitusmenettelyjen osalta sekä tuodaan esille sääntelyn kehittämisvaihtoehtoja.

Vuodesta 1959 alkaen sovellettu katualueen ilmaissaantioikeuden ja sitä täydentävän katualuemaksun (ns. kateuskorvaus) yhdistelmä on aikanaan ollut kompromissi, jolla on pyritty yhteensovittamaan aikaisempi katualueesta maksettava lunastuskorvaus ja kunnalle katuyhteyden mahdollistamisesta maksettava maksu. Kyselyn perusteella kunnissa on merkittävä määrä katualueita, joiden osalta prosessi ei ole johtanut toimitukseen asti ja joihin liittyy epäselvyyksiä mm. korvausten ja kiinteistöjen ulottuvuuden suhteen.

Kyselyn perusteella suuressa osassa kuntia ilmaissaantioikeuden poistamisen taloudellinen merkitys olisi vähäinen, sillä kaavoituspaine ei enää merkittävässä määrin kohdistu yksityisten omistamalle, aiemmin asemakaavoittamattomalle raakamaalle, ja kadun alle jäävän raakamaan arvo on pieni suhteessa kadun rakentamiskustannuksiin ja muihin kunnan rahavirtoihin. Ilmaissaantioikeuden poistaminen voisi myös yksinkertaistaa maanomistajalle maksettavan korvauksen arviointia. Korvauksien sijasta keskiöön nousevatkin katuprosessin selkeyttäminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanatJulkaisijat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Valtioneuvoston kanslia
Puolustusministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ulkoministeriö
Valtiovarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
|
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
·julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi·
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto(at)vnk.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja Kansalliskirjasto