Govorit Moskva – Moskova puhuu : Venäjän strategisen viestinnän erityispiirteet
Alafuzoff, Georgij; Blom, Anders; Kurvinen, Mihail; Pyykkönen, Juha; Luoma-aho, Vilma; Tsetsura, Katerina (2020-05-04)
valtioneuvoston kanslia
04.05.2020
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:16
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-944-8
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-944-8
Tiivistelmä
Selvityksessä käsitellään Venäjän strategista viestintää ja sen erityispiirteitä. Selvityksessä on keskitytty ylimmän valtiojohdon viestintään erotuksena alemman tason informaatiovaikuttamisesta. Siinä ei ole käsitelty viestintäalan teknologiakehitystä eikä syvennetty alalla esiintyviin uusiin lieveilmiöihin. Pääpaino on ollut venäläisen strategisen tason viestinnän ymmärtämisen lisäämisessä.
Selvityksessä analysoidaan valikoituja aihealueita, kuten kieli ja kulttuuri, tärkeät historialliset tapahtumat, yhteiskunnalliset valtarakenteet sekä informaatiopolitiikan normatiiviset lähtökohdat. Selvitys pyrkii myös selvittämään ja lisäämään ymmärrystä sosiaalisista ja yhteiskunnallisista taustatekijöistä sekä niiden yhteyksistä laajempaan kansainväliseen kokonaisuuteen ja viestintään. Selvitys eroaa monesta lännestä tuotetusta tutkimuksesta siinä, että se perustuu suurelta osin venäjänkielisiin alkuperäislähteisiin. Lisäksi on haastateltu Venäjän viranomaisia, asiantuntijoita ja korkean tason vaikuttajia.
Strateginen viestintä on kamppailua vaikutusvallasta ja narratiiveista, joilla pyritään vaikuttamaan toisten valtioiden ajatteluun ja toimintaan. Putinin Venäjän narratiivissa Venäjä kokee olevansa suurvalta, joka on pettynyt sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän epäonnistumiseen.
Selvitystyön valossa Venäjän strateginen sanoma on säilytyt lähes muuttumattomana Putinin vuoden 2007 Münchenin puheen jälkeen. Loukattuna olemisen ja petetyksi tulemisen kokemuksella on hyvin keskeinen osa venäläisessä ajattelussa. Näitä yhdistää suvereniteetin ja koskemattomuuden ja ennen kaikkea itsenäisen ja vapaan päätöksenteon äärimmäinen korostaminen.
Suomen kannalta Venäjän strateginen ajattelu on Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen muuttunut merkittävästi. Suomi on EU:n jäsenmaa, demokraattinen oikeusvaltio ja hyvä naapuri. Venäjä ei koe Suomea vaikutusvaltaiseksi EU:n jäsenvaltioksi. Siksi ei Suomi myöskään ole Venäjän strategisen viestinnän tärkeäksi koettu kohde.
Selvityksessä analysoidaan valikoituja aihealueita, kuten kieli ja kulttuuri, tärkeät historialliset tapahtumat, yhteiskunnalliset valtarakenteet sekä informaatiopolitiikan normatiiviset lähtökohdat. Selvitys pyrkii myös selvittämään ja lisäämään ymmärrystä sosiaalisista ja yhteiskunnallisista taustatekijöistä sekä niiden yhteyksistä laajempaan kansainväliseen kokonaisuuteen ja viestintään. Selvitys eroaa monesta lännestä tuotetusta tutkimuksesta siinä, että se perustuu suurelta osin venäjänkielisiin alkuperäislähteisiin. Lisäksi on haastateltu Venäjän viranomaisia, asiantuntijoita ja korkean tason vaikuttajia.
Strateginen viestintä on kamppailua vaikutusvallasta ja narratiiveista, joilla pyritään vaikuttamaan toisten valtioiden ajatteluun ja toimintaan. Putinin Venäjän narratiivissa Venäjä kokee olevansa suurvalta, joka on pettynyt sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän epäonnistumiseen.
Selvitystyön valossa Venäjän strateginen sanoma on säilytyt lähes muuttumattomana Putinin vuoden 2007 Münchenin puheen jälkeen. Loukattuna olemisen ja petetyksi tulemisen kokemuksella on hyvin keskeinen osa venäläisessä ajattelussa. Näitä yhdistää suvereniteetin ja koskemattomuuden ja ennen kaikkea itsenäisen ja vapaan päätöksenteon äärimmäinen korostaminen.
Suomen kannalta Venäjän strateginen ajattelu on Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen muuttunut merkittävästi. Suomi on EU:n jäsenmaa, demokraattinen oikeusvaltio ja hyvä naapuri. Venäjä ei koe Suomea vaikutusvaltaiseksi EU:n jäsenvaltioksi. Siksi ei Suomi myöskään ole Venäjän strategisen viestinnän tärkeäksi koettu kohde.