Digiajan peruskoulu II
Tanhua-Piiroinen, Erika; Kaarakainen, Suvi-Sadetta; Kaarakainen, Meri-Tuulia; Viteli, Jarmo (2020-05-18)
opetus- ja kulttuuriministeriö
18.05.2020
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:17
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-823-6
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-823-6
Tiivistelmä
Selvitys on jatkoa Digiajan peruskoulu -hankkeelle 2016–2018. Sen tavoitteena oli luoda perustaa opetusalan ajantasaisen tutkimustiedon hyödyntämiselle valtionhallinnon päätöksenteossa, tiedolla johtamisessa ja toimintakäytännöissä.
Tässä jatkohankkeessa selvitettiin, miten koulun digitalisaatio on edennyt koulun kehittämisen ja arjen toimintojen eri osa-alueilla. Koska kyseessä on koko opetussektoria ja sen kaikkia toimijoita koskeva laadullinen prosessi, täydensimme kvantitatiivista aineistoamme myös kvalitatiivisella haastatteluaineistolla.
Tulokset osoittavat digitalisaation edenneen kouluissa eri tahtiin. Toimintakäytännöissä ja niiden strategisessa edistämisessä on seurantavuosien aikana tapahtunut positiivista kehitystä. Opettajien tieto- viestintätekniikan osaamistason kehitys on ollut maltillista. Tutortoiminta hyvin järjestetyn täydennyskoulutuksen lisäksi on parantanut opettajien luottamusta omiin digitaitoihin. Oppilaiden jo alkujaan heikossa osaamistasossa ei nähty merkittäviä muutoksia tarkastelujakson aikana.
Koulujen mahdollisuudet hyödyntää digitaalisia opetus- ja oppimismahdollisuuksia on hyvin erilaiset. Tämä yhdessä erilaisten toimintakulttuurien ja asenneympäristön kanssa asettaa lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan yhteiskunnassa, jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavien digitaitojen ja niiden soveltamisen oppimiseen koulussa.
Tässä jatkohankkeessa selvitettiin, miten koulun digitalisaatio on edennyt koulun kehittämisen ja arjen toimintojen eri osa-alueilla. Koska kyseessä on koko opetussektoria ja sen kaikkia toimijoita koskeva laadullinen prosessi, täydensimme kvantitatiivista aineistoamme myös kvalitatiivisella haastatteluaineistolla.
Tulokset osoittavat digitalisaation edenneen kouluissa eri tahtiin. Toimintakäytännöissä ja niiden strategisessa edistämisessä on seurantavuosien aikana tapahtunut positiivista kehitystä. Opettajien tieto- viestintätekniikan osaamistason kehitys on ollut maltillista. Tutortoiminta hyvin järjestetyn täydennyskoulutuksen lisäksi on parantanut opettajien luottamusta omiin digitaitoihin. Oppilaiden jo alkujaan heikossa osaamistasossa ei nähty merkittäviä muutoksia tarkastelujakson aikana.
Koulujen mahdollisuudet hyödyntää digitaalisia opetus- ja oppimismahdollisuuksia on hyvin erilaiset. Tämä yhdessä erilaisten toimintakulttuurien ja asenneympäristön kanssa asettaa lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan yhteiskunnassa, jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavien digitaitojen ja niiden soveltamisen oppimiseen koulussa.