Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta
Esa Iivonen , Kirsi Pollari (2020-05-20)
sosiaali- ja terveysministeriö
20.05.2020
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 2020:20
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5417-5Julkaisun muut kieliversiot:
SvenskaTiivistelmä
Tämä selvitys kuvaa tulevan kansallisen lapsistrategian oikeudellista perustaa.
Kansallista lapsistrategiaa pohjustava työ alkoi kesällä 2018, ja se saatiin päätökseen vuonna 2019. Pohjustavan työn tulokset julkaistiin Valtioneuvoston julkaisuissa 2019:4 ja 2019:7, joista yhteen on koottu tutkijoiden lausuntotiivistelmät ja toisessa esitellään Lapsen aika -skenaario tavoitteenaan lapsi-, nuori- ja perhemyönteinen Suomi.
Tässä selvityksessä kartoitetaan lapsistrategian oikeudellisia lähtökohtia ja hahmotellaan, miten skenaarion tavoitteet kytkeytyvät kansainvälisiin ja kansallisiin perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin.
Selvitys koostuu johdannosta sekä viidestä asialuvusta, jotka rakentavat lapsistrategian oikeudellista perustaa. Lukujen aiheina ovat (1) lapsistrategian oikeudellinen ja yhteiskunnallinen konteksti, (2) perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet strategian pohjana, (3) ihmisoikeuksien valvontaelinten suosituksia Suomelle, (4) strategian yhtymäkohdat Valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan sekä (5) esimerkkejä lapsistrategioista.
Koottua tietoa hyödynnetään lapsistrategiatyössä, joka jatkuu varsinaisen lapsistrategian laatimisella sekä nykyisen hallituskauden toimeenpanosuunnitelman valmistelulla. Työ jatkuu parlamentaarisen komitean ja sihteeristön kanssa sekä yhteydessä sidosryhmiin ja kansalaisyhteiskuntaan.
Kansallista lapsistrategiaa pohjustava työ alkoi kesällä 2018, ja se saatiin päätökseen vuonna 2019. Pohjustavan työn tulokset julkaistiin Valtioneuvoston julkaisuissa 2019:4 ja 2019:7, joista yhteen on koottu tutkijoiden lausuntotiivistelmät ja toisessa esitellään Lapsen aika -skenaario tavoitteenaan lapsi-, nuori- ja perhemyönteinen Suomi.
Tässä selvityksessä kartoitetaan lapsistrategian oikeudellisia lähtökohtia ja hahmotellaan, miten skenaarion tavoitteet kytkeytyvät kansainvälisiin ja kansallisiin perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin.
Selvitys koostuu johdannosta sekä viidestä asialuvusta, jotka rakentavat lapsistrategian oikeudellista perustaa. Lukujen aiheina ovat (1) lapsistrategian oikeudellinen ja yhteiskunnallinen konteksti, (2) perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet strategian pohjana, (3) ihmisoikeuksien valvontaelinten suosituksia Suomelle, (4) strategian yhtymäkohdat Valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan sekä (5) esimerkkejä lapsistrategioista.
Koottua tietoa hyödynnetään lapsistrategiatyössä, joka jatkuu varsinaisen lapsistrategian laatimisella sekä nykyisen hallituskauden toimeenpanosuunnitelman valmistelulla. Työ jatkuu parlamentaarisen komitean ja sihteeristön kanssa sekä yhteydessä sidosryhmiin ja kansalaisyhteiskuntaan.