Koronakriisin jälkihoito ja jälleenrakennus: Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän 2. vaiheen raportti
valtioneuvosto
01.06.2020
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston julkaisuja 2020:17This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-867-0Tiivistelmä
Koronapandemialla on ollut merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia kaikkialla maailmassa. Vaikutusten mittaluokka riippuu pandemian kestosta. Kriisi iski Suomen taloudessa ensi vaiheessa voimakkaimmin palvelualoille, mutta näkymät ovat heikentyneet myös teollisuudessa. Riskinä on, että talouden elpyminen vie pitkään.
Kriisin negatiiviset talousvaikutukset ovat osuneet työikäiseen väestöön, kun taas terveyden näkökulmasta koronaviruksen aiheuttama tauti on erityisen vaarallinen ikääntyneille. Lapsiin ja nuoriin kriisin vaikutukset ovat merkittäviä ja mahdollisesti pitkäkestoisia.
Kriisin akuutin vaiheen jälkeisestä jälkihoidosta ja jälleenrakennuksesta tulee päättää strategisen tason suunnitelman perusteella. Koska pandemiaan ja sen vaikutuksiin liittyy vielä paljon epävarmuutta, tulee strategian olla ennustettava, mutta ketterä. Sen tulee sisältää suunnitelma jälkihoidon periaatteista, joilla tuetaan yhteiskunnan kestävää palautumista kriisin jälkeen. Samalla on muodostettava tiekartta siitä, kuinka hiilineutraaliuden saavuttaminen ja julkisen talouden kestävyys kriisin jälkeen turvataan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Pitkäjänteistä strategiaa toteuttamalla voidaan edistää Suomen pitkän aikavälin tavoitteita sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisesta, jolloin kriisistä ulos tulee entistä vahvempi yhteiskunta.
Julkaisun liitteenä on sosiaali- ja terveysministeriön työryhmälle tuottama kuvaus epidemian hallinnan hybridistrategiasta.
Kriisin negatiiviset talousvaikutukset ovat osuneet työikäiseen väestöön, kun taas terveyden näkökulmasta koronaviruksen aiheuttama tauti on erityisen vaarallinen ikääntyneille. Lapsiin ja nuoriin kriisin vaikutukset ovat merkittäviä ja mahdollisesti pitkäkestoisia.
Kriisin akuutin vaiheen jälkeisestä jälkihoidosta ja jälleenrakennuksesta tulee päättää strategisen tason suunnitelman perusteella. Koska pandemiaan ja sen vaikutuksiin liittyy vielä paljon epävarmuutta, tulee strategian olla ennustettava, mutta ketterä. Sen tulee sisältää suunnitelma jälkihoidon periaatteista, joilla tuetaan yhteiskunnan kestävää palautumista kriisin jälkeen. Samalla on muodostettava tiekartta siitä, kuinka hiilineutraaliuden saavuttaminen ja julkisen talouden kestävyys kriisin jälkeen turvataan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Pitkäjänteistä strategiaa toteuttamalla voidaan edistää Suomen pitkän aikavälin tavoitteita sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisesta, jolloin kriisistä ulos tulee entistä vahvempi yhteiskunta.
Julkaisun liitteenä on sosiaali- ja terveysministeriön työryhmälle tuottama kuvaus epidemian hallinnan hybridistrategiasta.