Hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistaminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-875-5Julkaisun muut kieliversiot:
EnglishTiivistelmä
Rajoitustoimet ja suositukset, joiden tarkoituksena oli turvata väestön terveys ja terveydenhuollon kantokyky koronakriisin aikana, onnistuivat hidastamaan epidemian leviämistä ja suojaamaan riskiryhmiä. Näiden poikkeustoimien kääntöpuolena on kuitenkin ollut vakavia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.
Korkean profiilin ryhmän raportissa nostetaan keskusteluun hyvinvointiyhteiskunnan kannalta kriittisiä asioita koronakriisin aikana. Raportissa arvioidaan rajoitusten asettamisen, purkamisen sekä talouden ja koko yhteiskunnan toipumisen seurauksia inhimillisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä tasa-arvon kannalta.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta luo vahvan pohjan kriisistä selviytymiseen, mutta on panostettava, että vältetään aiempien lamojen pitkäkantoiset vahingolliset seuraukset.
Poikkeustilanteen vaikutukset eivät ole jakautuneet väestössä tasaisesti, minkä vuoksi on tärkeää suunnata huomiota heihin, joiden hyvinvointia poikkeustilanne on koetellut eniten.
Sosiaalisesti, inhimillisesti ja taloudellisesti ehjä ja yhdenvertainen yhteiskunta rakentuu ihmisarvon ja ihmisten keskinäisen riippuvuuden varaan. Koronakriisi paljastaa yhteiskunnan murtumakohtia, joihin puuttuminen on ensisijaisen tärkeää hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi. Hyvinvoinnin vaikutusarviointia varten tarvitaan toimiva kriteeristö, säännöllinen tiedon tuottaminen ja pysyvä arviointirakenne.
Korkean profiilin ryhmän raportissa nostetaan keskusteluun hyvinvointiyhteiskunnan kannalta kriittisiä asioita koronakriisin aikana. Raportissa arvioidaan rajoitusten asettamisen, purkamisen sekä talouden ja koko yhteiskunnan toipumisen seurauksia inhimillisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä tasa-arvon kannalta.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta luo vahvan pohjan kriisistä selviytymiseen, mutta on panostettava, että vältetään aiempien lamojen pitkäkantoiset vahingolliset seuraukset.
Poikkeustilanteen vaikutukset eivät ole jakautuneet väestössä tasaisesti, minkä vuoksi on tärkeää suunnata huomiota heihin, joiden hyvinvointia poikkeustilanne on koetellut eniten.
Sosiaalisesti, inhimillisesti ja taloudellisesti ehjä ja yhdenvertainen yhteiskunta rakentuu ihmisarvon ja ihmisten keskinäisen riippuvuuden varaan. Koronakriisi paljastaa yhteiskunnan murtumakohtia, joihin puuttuminen on ensisijaisen tärkeää hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi. Hyvinvoinnin vaikutusarviointia varten tarvitaan toimiva kriteeristö, säännöllinen tiedon tuottaminen ja pysyvä arviointirakenne.