Strategiset linjaukset tekoälyratkaisujen kehittämiseen
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-663-095-3Julkaisun muut kieliversiot:
SvenskaEnglish
Tiivistelmä
Termille tekoäly on olemassa useita erilaisia määritelmiä. Erään selkeän määritelmän mukaan ”tekoälyn ansiosta koneet suoriutuvat tehtävistä, joihin on aikaisemmin tarvittu ihmisälyä”.
Tällä hetkellä tekoälytoteutukset ovat kuitenkin vielä hyvin kapea-alaisia ja suoriutuvat vain hyvin tiukasti rajatuista, ennalta määritellyistä tehtävistä. Usein olisikin parempi käyttää termiä tukiäly sanan tekoäly sijasta. Tekoälyteknologiat mahdollistavat yhden aikamme keskeisimmistä digitaalisista suorituskykyloikista. Venäjä, Kiina, USA, EU-maat sekä useat suuryritykset, panostavat voimakkaasti tekoälyn kehitykseen. Ne rakentavat tekoälyä hyödyntäviä kyvykkyyksiä ja keräävät dataa, joka toimii näiden järjestelmien polttoaineena. Suomi ja puolustushallinto eivät ole erillään tästä kansainvälisestä kehityksestä.
Jotta Suomi voi säilyttää uskottavan puolustuskykynsä, tekoäly- ja digitalisaatiokyvykkyyksiämme on kehitettävä. Perinteisesti puolustushallinto on kehittänyt suorituskykyään ostamalla valmiita ratkaisuja. Tekoäly ja digitalisaatio edellyttävät kuitenkin niin oman osaamisen kehittämistä kuin uusien kumppanien etsimistä. Tarvitaan kokonaisuutta palveleva tekninen infrastruktuuri, jonka varaan rakentuvat datan tallennus ja turvallinen jakelu sekä tekoälysovellusten kehitys ja implementointi tuotantoon. Tällaisen infrastruktuurin luominen edellyttää moderneja ja ketteriä ohjelmistonkehitysrutiineja ja -työkaluja.
Teknologisesta taustasta huolimatta suorituskyvyn kehittämisen tärkeimmät teemat liittyvät hallintoon ja osaamiseen.
Puolustushallinto on laatinut tekoälyn kehittämiselle strategiset linjaukset, jotka tukevat suorituskyvyn rakentamista. Linjaukset koostuvat toiminnan hallinnollisista edellytyksistä, osaamiseen kohdistuvista vaatimuksista sekä teknisestä toteutuskyvystä.
Tällä hetkellä tekoälytoteutukset ovat kuitenkin vielä hyvin kapea-alaisia ja suoriutuvat vain hyvin tiukasti rajatuista, ennalta määritellyistä tehtävistä. Usein olisikin parempi käyttää termiä tukiäly sanan tekoäly sijasta. Tekoälyteknologiat mahdollistavat yhden aikamme keskeisimmistä digitaalisista suorituskykyloikista. Venäjä, Kiina, USA, EU-maat sekä useat suuryritykset, panostavat voimakkaasti tekoälyn kehitykseen. Ne rakentavat tekoälyä hyödyntäviä kyvykkyyksiä ja keräävät dataa, joka toimii näiden järjestelmien polttoaineena. Suomi ja puolustushallinto eivät ole erillään tästä kansainvälisestä kehityksestä.
Jotta Suomi voi säilyttää uskottavan puolustuskykynsä, tekoäly- ja digitalisaatiokyvykkyyksiämme on kehitettävä. Perinteisesti puolustushallinto on kehittänyt suorituskykyään ostamalla valmiita ratkaisuja. Tekoäly ja digitalisaatio edellyttävät kuitenkin niin oman osaamisen kehittämistä kuin uusien kumppanien etsimistä. Tarvitaan kokonaisuutta palveleva tekninen infrastruktuuri, jonka varaan rakentuvat datan tallennus ja turvallinen jakelu sekä tekoälysovellusten kehitys ja implementointi tuotantoon. Tällaisen infrastruktuurin luominen edellyttää moderneja ja ketteriä ohjelmistonkehitysrutiineja ja -työkaluja.
Teknologisesta taustasta huolimatta suorituskyvyn kehittämisen tärkeimmät teemat liittyvät hallintoon ja osaamiseen.
Puolustushallinto on laatinut tekoälyn kehittämiselle strategiset linjaukset, jotka tukevat suorituskyvyn rakentamista. Linjaukset koostuvat toiminnan hallinnollisista edellytyksistä, osaamiseen kohdistuvista vaatimuksista sekä teknisestä toteutuskyvystä.