Suomen kansallisen geotietoaineiston arvo
Savikko, Heikki; Hokkanen, Joonas; Rinne, Tomi; Koutonen, Heini; Söderholm, Patrik (2020-09-11)
valtioneuvoston kanslia
11.09.2020
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:42
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-909-7
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-909-7
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
Tiivistelmä
Suomen kansalliset geotietoaineistot ovat kansainvälisen vertailun perusteella erittäin hyvällä tasolla. Geotietoaineistojen saatavuuden, kattavuuden, tiedonkeruun sekä vaikutuksien kaivosinvestointien houkuttelevuuteen osalta Suomi on yksi maailman johtavista maista.
Geotietoaineiston pääasiallisia käyttäjiä ovat kaivos- ja malminetsintäyhtiöt, erilaiset suunnitteluorganisaatiot, yliopistot, tutkimuslaitokset, kunnat ja kaupungit, maakunnalliset liitot ja viranomaiset. Mineraalitalouden kannalta keskeisten geotietoaineistojen kustannusarvo on noin 1 330 milj.€. Geotietoaineiston hankintaan investoitua euroa kohden on muodostunut Suomessa uutta kokonaistuotosta 2,4 euroa, arvonlisäystä 1,1 euroa ja verotuloja (nykyisen verorakenteen mukaisesti) 0,5 euroa. Kansantalouteen muodostuneiden hyötyjen kautta arvioituna kansallisen geotietoaineiston arvo on noin 5,15 miljardia euroa. Vältettyjen kustannusten perusteella kansallisen geotietoaineiston yhteiskunnallinen arvo on mediaanin mukaan arvioituna 17,9 miljoonaa ja keskiarvon mukaan 716 miljoonaa euroa vuodessa.
Jatkossa geotietoaineistoa tulisi kehittää kohti uudenlaisia käyttökohteita ja -tapoja. Uusia käyttökohteita ja -tapoja tulisi kartoittaa säännöllisillä kyselyillä aineistojen käyttäjille. Kehittämällä aineistoja, pystytään saavuttamaan myös merkittäviä säästöjä muualla yhteiskunnassa vältettyjen kustannusten kautta.
Geotietoaineiston pääasiallisia käyttäjiä ovat kaivos- ja malminetsintäyhtiöt, erilaiset suunnitteluorganisaatiot, yliopistot, tutkimuslaitokset, kunnat ja kaupungit, maakunnalliset liitot ja viranomaiset. Mineraalitalouden kannalta keskeisten geotietoaineistojen kustannusarvo on noin 1 330 milj.€. Geotietoaineiston hankintaan investoitua euroa kohden on muodostunut Suomessa uutta kokonaistuotosta 2,4 euroa, arvonlisäystä 1,1 euroa ja verotuloja (nykyisen verorakenteen mukaisesti) 0,5 euroa. Kansantalouteen muodostuneiden hyötyjen kautta arvioituna kansallisen geotietoaineiston arvo on noin 5,15 miljardia euroa. Vältettyjen kustannusten perusteella kansallisen geotietoaineiston yhteiskunnallinen arvo on mediaanin mukaan arvioituna 17,9 miljoonaa ja keskiarvon mukaan 716 miljoonaa euroa vuodessa.
Jatkossa geotietoaineistoa tulisi kehittää kohti uudenlaisia käyttökohteita ja -tapoja. Uusia käyttökohteita ja -tapoja tulisi kartoittaa säännöllisillä kyselyillä aineistojen käyttäjille. Kehittämällä aineistoja, pystytään saavuttamaan myös merkittäviä säästöjä muualla yhteiskunnassa vältettyjen kustannusten kautta.