Suomi 100 -juhlavuoden vaikutukset: osa 1 : Johdanto, Teema: Yhteistyö ja organisoituminen
Ruokolainen, Olli; Luonila, Mervi; Ruusuvirta, Minna; Renko, Vappu; Toivanen, Mia; Rausmaa, Salla; Haila, Katri; Korhonen, Satu; Hämäläinen, Mirja; Kilpi, Jenni (2020-09-04)
valtioneuvoston kanslia
04.09.2020
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020:10 2020:10
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-905-9Tiivistelmä
Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia käsittelevä raportointimme koostuu Johdannosta, kolmesta Teemaraportista sekä Johtopäätöksistä. Tämä raportoinnin ensimmäinen osa sisältää Johdannon ja ensimmäisen Teemaraportin.
Johdannossa esittelemme raportoinnin tehtävän: tuotamme kokonaisnäkemyksen Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen eri toimijaryhmiin. Johdannossa vertailemme myös juhlavuotta kansainvälisiin esimerkkeihin sekä aikaisempiin itsenäisyyden juhlavuosiin. Tavoitteiltaan Suomi 100 -juhlavuosi ei merkittävästi eroa aikaisemmista juhlavuosista, mutta nostammekin huomion kohteeksi juhlavuoden osallistavuutta ja avoimuutta tavoitelleen uudenlaisen toimintatavan ja sen toimivuuden.
Yhteistyötä ja organisoitumista käsittelevässä teemaraportissa kysymme, mikä oli juhlavuoden merkitys siihen osallistuneiden toimijoiden organisoitumiselle ja yhteistyölle. Toteamme, että juhlavuoden aikaansaama innostus yhteistyösuhteiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi onnistuttiin hyödyntämään juhlavuosiorganisaation toimesta. Juhlavuoden myötä vahvistuneet yhteydet ja verkostot ovat pääosin edelleen olemassa ja uudelleen aktivoitavissa. Esimerkkejä juhlavuoden pitkäaikaisista vaikutuksista yhteistyösuhteisiin ja verkostoitumiseen on löydettävissä, mutta vaikutusten todentaminen laajemmassa mittakaavassa on silti vaikeaa. Yhteistyön pitkäjänteisessä edistämisessä juhlavuoden ainutkertaisuus näyttäytyy ongelmallisena.
Johdannossa esittelemme raportoinnin tehtävän: tuotamme kokonaisnäkemyksen Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen eri toimijaryhmiin. Johdannossa vertailemme myös juhlavuotta kansainvälisiin esimerkkeihin sekä aikaisempiin itsenäisyyden juhlavuosiin. Tavoitteiltaan Suomi 100 -juhlavuosi ei merkittävästi eroa aikaisemmista juhlavuosista, mutta nostammekin huomion kohteeksi juhlavuoden osallistavuutta ja avoimuutta tavoitelleen uudenlaisen toimintatavan ja sen toimivuuden.
Yhteistyötä ja organisoitumista käsittelevässä teemaraportissa kysymme, mikä oli juhlavuoden merkitys siihen osallistuneiden toimijoiden organisoitumiselle ja yhteistyölle. Toteamme, että juhlavuoden aikaansaama innostus yhteistyösuhteiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi onnistuttiin hyödyntämään juhlavuosiorganisaation toimesta. Juhlavuoden myötä vahvistuneet yhteydet ja verkostot ovat pääosin edelleen olemassa ja uudelleen aktivoitavissa. Esimerkkejä juhlavuoden pitkäaikaisista vaikutuksista yhteistyösuhteisiin ja verkostoitumiseen on löydettävissä, mutta vaikutusten todentaminen laajemmassa mittakaavassa on silti vaikeaa. Yhteistyön pitkäjänteisessä edistämisessä juhlavuoden ainutkertaisuus näyttäytyy ongelmallisena.