Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin, syksy 2020
Hytönen, Jukka; Lehtiö, Sakari; Napari, Sami; Puumalainen, Markku; Railavo, Jukka (2020-11-20)
Hytönen, Jukka
Lehtiö, Sakari
Napari, Sami
Puumalainen, Markku
Railavo, Jukka
valtiovarainministeriö
20.11.2020
Julkaisusarja:
Valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:78This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-523-0Tiivistelmä
Valtion vastuut ovat kasvaneet pitkään. Valtionvelka oli vielä finanssikriisin kynnyksellä vuonna 2008 54 mrd. euroa. Vuoden 2019 lopussa se ylitti 106 mrd. Vastaavalla ajanjaksolla takausvastuut ovat kasvaneet noin 37 mrd. eurolla ollen 60,2 mrd. vuonna 2019.
Viime vuosien suotuisa talouskehitys koki keväällä äkkipysäyksen koronakriisin myötä. Talous lähti supistumaan, työttömyys kasvamaan ja työllisyys heikentymään. Samaan aikaan valtio on erilaisin tukitoimenpitein pyrkinyt lieventämään kriisin haittoja talouteen. Tämä on kuitenkin lisännyt merkittävästi valtion vastuita, jotka olivat jo valmiiksi kasvu-uralla.
Valtion riskiasemaa arvioitaessa myös ns. piilevillä vastuilla on merkitystä. Ne eivät ole valtiota oikeudellisesti velvoittavia, mutta yhteiskunnallisten tekijöiden takia valtion odotetaan kantavan niistä vastuun. Yksi keskeinen piilevä vastuu liittyy paikallishallintoon. Myös sen vastuut ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina. Pelkästään vuonna 2019 kuntien lainamäärä kasvoi 1,7 mrd. eurolla lainakannan ollessa viime vuoden lopussa yli 18 mrd. euroa.
Valtion vastuiden kasvun hillitseminen on osoittautunut viime vuosina vaikeaksi verrattain suotuisasta talouskehityksestä huolimatta. Koronakriisin jälkeisinä vuosina vastuiden kasvun taittaminen on vieläkin haastavampaa. Tuleviin kriiseihin varautumiseksi valtion riskinkantokyvyn parantaminen on kuitenkin tärkeää.
Viime vuosien suotuisa talouskehitys koki keväällä äkkipysäyksen koronakriisin myötä. Talous lähti supistumaan, työttömyys kasvamaan ja työllisyys heikentymään. Samaan aikaan valtio on erilaisin tukitoimenpitein pyrkinyt lieventämään kriisin haittoja talouteen. Tämä on kuitenkin lisännyt merkittävästi valtion vastuita, jotka olivat jo valmiiksi kasvu-uralla.
Valtion riskiasemaa arvioitaessa myös ns. piilevillä vastuilla on merkitystä. Ne eivät ole valtiota oikeudellisesti velvoittavia, mutta yhteiskunnallisten tekijöiden takia valtion odotetaan kantavan niistä vastuun. Yksi keskeinen piilevä vastuu liittyy paikallishallintoon. Myös sen vastuut ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina. Pelkästään vuonna 2019 kuntien lainamäärä kasvoi 1,7 mrd. eurolla lainakannan ollessa viime vuoden lopussa yli 18 mrd. euroa.
Valtion vastuiden kasvun hillitseminen on osoittautunut viime vuosina vaikeaksi verrattain suotuisasta talouskehityksestä huolimatta. Koronakriisin jälkeisinä vuosina vastuiden kasvun taittaminen on vieläkin haastavampaa. Tuleviin kriiseihin varautumiseksi valtion riskinkantokyvyn parantaminen on kuitenkin tärkeää.