Susikannan hoitosuunnitelman päivitysprosessin arviointi
Ratamäki, Outi; Peltola, Taru (2020-11-20)
maa- ja metsätalousministeriö
20.11.2020
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2020:11This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-377-0Tiivistelmä
Vuonna 2015 vahvistettua Suomen susikannan hoitosuunnitelmaa päivitettiin maa- ja metsätalousministeriön asettamassa hankkeessa vuosina 2018–2019 ja hoitosuunnitelma vahvistetiin marraskuun 2019 alussa. Tässä raportissa arvioidaan susikannan hoitosuunnitelman päivitysprosessia siihen osallistuneiden ja yhteistoiminnan näkökulmasta. Arviointia varten on haastateltu hankkeen valmistelu- ja ohjausryhmässä mukana olleita. Arvioinnin tavoitteena on ollut koota osallistujien näkemykset ja kokemukset yhteistoiminnallisesta prosessista. Haastatteluaineiston ohella arvioinnin apuna on käytetty päivitystyön aikana tehtyjä havaintoja ja kannanhoitosuunnitelmaluonnokseen jätettyjä lausuntoja. Susikannan hoitosuunnitelman valmistelun organisoinnista ja johtamisesta vastasi ensimmäistä kertaa maa- ja metsätalousministeriö.
Arviointiraportin toisessa luvussa tarkastellaan osallistujien näkemyksiä työryhmien kokoonpanosta ja osallistumisen tasapuolisuudesta. Kolmannessa luvussa tarkastellaan osallistujien näkemyksiä hoitosuunnitelmahankkeessa hyödynnetyistä yhteistoiminnallisista työskentelytavoista ja prosessista. Neljännessä luvussa tarkastellaan yhteistoiminnan vaikuttavuutta esittelemällä osallistujien huomioita muun muassa asiakysymysten edistymisestä, haastavista aihepiireistä ja haasteista, joihin on syytä valmistautua prosessin jälkeen.
Arvioinnin perusteella on laadittu toimenpidesuosituksia, joiden avulla kannanhoitosuunnitelmaprosesseja voidaan kehittää jatkossa. Raportissa esitetään esimerkiksi näkökulmia ja toimenpidesuosituksia tasapainoisen sidosryhmäedustuksen ja osallisuuden rakentamiseen sekä yhteistoimintatyötapojen hiomiseen. Lisäksi raportissa on kehitysideoita vastaavan tyyppisten prosessien eri vaiheiden kehittämiseen.
Tämän arviointiraportin ovat laatineet Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – Käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa (CORE) -hankkeen (313013, 313014) asiantuntijat Outi Ratamäki ja Taru Peltola.
Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta maa- ja metsätalousministeriön näkemystä.
Arviointiraportin toisessa luvussa tarkastellaan osallistujien näkemyksiä työryhmien kokoonpanosta ja osallistumisen tasapuolisuudesta. Kolmannessa luvussa tarkastellaan osallistujien näkemyksiä hoitosuunnitelmahankkeessa hyödynnetyistä yhteistoiminnallisista työskentelytavoista ja prosessista. Neljännessä luvussa tarkastellaan yhteistoiminnan vaikuttavuutta esittelemällä osallistujien huomioita muun muassa asiakysymysten edistymisestä, haastavista aihepiireistä ja haasteista, joihin on syytä valmistautua prosessin jälkeen.
Arvioinnin perusteella on laadittu toimenpidesuosituksia, joiden avulla kannanhoitosuunnitelmaprosesseja voidaan kehittää jatkossa. Raportissa esitetään esimerkiksi näkökulmia ja toimenpidesuosituksia tasapainoisen sidosryhmäedustuksen ja osallisuuden rakentamiseen sekä yhteistoimintatyötapojen hiomiseen. Lisäksi raportissa on kehitysideoita vastaavan tyyppisten prosessien eri vaiheiden kehittämiseen.
Tämän arviointiraportin ovat laatineet Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – Käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa (CORE) -hankkeen (313013, 313014) asiantuntijat Outi Ratamäki ja Taru Peltola.
Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta maa- ja metsätalousministeriön näkemystä.