Selvitys saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta ja koulutuspoluista
Arola, Laura (2020-12-01)
Arola, Laura
opetus- ja kulttuuriministeriö
01.12.2020
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:30This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-836-6Tiivistelmä
Tässä selvityksessä 1) tarkastellaan saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstötilannetta, 2) luodaan katsaus niihin opinto- ja koulutusvaihtoehtoihin, joita kelpoisen saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kouluttamiseksi tällä hetkellä on ja 3) annetaan suosituksia siitä, miten henkilöstöresurssitilannetta voisi parantaa ja koulutusta suunnata.
Saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa ei ole riittävästi tehtävään koulutettua ja saamen kieliä osaavaa henkilöstöä. Tämä tilanne on kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa sekä kotiseutualueen ulkopuolella niissä paikoissa, joissa saamenkielistä varhaiskasvatusta ja opetusta on. Jopa 40 % työntekijöistä on vailla muodollista kelpoisuutta.
Ensi vaiheessa tulee päättää, mitkä oppilaitokset vastaavat saamenkielisten kasvatuksen ja opetuksen alan eri ammattilaisten koulutuksesta. Tarvitaan räätälöityjä, saamelaisten kotiseutualueella järjestettäviä monimuotokoulutuksia, jotka antavat mahdollisuuden pätevöityä varhaiskasvatuksen työntekijäksi tai opettajaksi niin, että saamen kieli, saamelaiskulttuuri ja saamelainen pedagogiikka on huomioitu opinnoissa. Seuraavassa vaiheessa oppilaitosten suomenkielisille linjoille tulee kehittää saamenkielisille opiskelijoille tarkoitettuja opintokokonaisuuksia. Kiireellisimmin tulee tarttua kahteen ongelmaan: 1) koltansaamen kielen henkilöstön tilanteeseen ja 2) kaikkia saamen kieliä koskevaan aineenopettajien puutteeseen perusopetuksessa ja lukiossa opetettavissa aineissa.
Saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa ei ole riittävästi tehtävään koulutettua ja saamen kieliä osaavaa henkilöstöä. Tämä tilanne on kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa sekä kotiseutualueen ulkopuolella niissä paikoissa, joissa saamenkielistä varhaiskasvatusta ja opetusta on. Jopa 40 % työntekijöistä on vailla muodollista kelpoisuutta.
Ensi vaiheessa tulee päättää, mitkä oppilaitokset vastaavat saamenkielisten kasvatuksen ja opetuksen alan eri ammattilaisten koulutuksesta. Tarvitaan räätälöityjä, saamelaisten kotiseutualueella järjestettäviä monimuotokoulutuksia, jotka antavat mahdollisuuden pätevöityä varhaiskasvatuksen työntekijäksi tai opettajaksi niin, että saamen kieli, saamelaiskulttuuri ja saamelainen pedagogiikka on huomioitu opinnoissa. Seuraavassa vaiheessa oppilaitosten suomenkielisille linjoille tulee kehittää saamenkielisille opiskelijoille tarkoitettuja opintokokonaisuuksia. Kiireellisimmin tulee tarttua kahteen ongelmaan: 1) koltansaamen kielen henkilöstön tilanteeseen ja 2) kaikkia saamen kieliä koskevaan aineenopettajien puutteeseen perusopetuksessa ja lukiossa opetettavissa aineissa.