Tuottavuus ja kilpailukyky Suomessa. Mistä kilpailukyky koostuu ja mihin sitä tarvitaan?

Abstract

Raportti tarkastelee Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden tekijöitä monipuolisesti. Kun puhutaan kansantalouden, yrityssektorin tai toimialan kilpailukyvystä, pitää olla tarkka mitä tarkoitetaan. Tärkein erottelu koskee lyhyen ja pitkän aikavälin kilpailukykyä. Lyhyellä aikavälillä muuttuvia ovat hinnat ja kustannukset, ja silloin keskeisintä on kustannuskilpailukyky. Pitkällä aikavälillä paitsi hinnat, myös monet kansantalouden rakenteelliset seikat voivat muuttua. Pitkän aikavälin kilpailukyvylle ratkaisevaa on työn tuottavuus. Rakenteellinen kilpailukyky onkin ensisijaisesti kansantalouden kykyä kohentaa tuottavuutta. Lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvyssä on kyse kustannusten sopeutumisprosessista suhteessa pitkän aikavälin potentiaaliin eli ovatko työn kustannukset oikeassa suhteessa työn tuottavuuteen.

Kilpailukyky vaikuttaa ennen kaikkea viennin menestykseen. Kustannuskilpailukyky vaikuttaa vientiin lyhyellä, muutamien vuosien tähtäimellä. Rakenteellinen kilpailukyky edistää yritysten tuottavuutta ja kyvykkyyttä menestykselliseen vientiin.

Suomessa tuottavuus kasvoi hyvin nopeasti 1990-laman ja 2008 finanssikriisin välisenä aikana, mutta kriisin jälkeen tuottavuus supistui Suomessa enemmän kuin vertailukelpoisissa maissa. Vuosina 2015-2019 tuottavuuskasvu oli Suomessa muita vanhoja euromaita nopeampaa. Myös Suomen vientimenestys on noudattanut samantapaista kehitystä. Suomessa sekä vientimenestyksen että tuottavuuden kehityksen eräänä osasyynä oli kilpailukyvyn muutosten lisäksi ensin elektroniikkateollisuuden nopea tuottavuuskasvu ja myö-hemmin sitä kohdannut voimakas negatiivinen shokki.