Järjestelmällinen häirintä ja maalittaminen : Lainsäädännön arviointia
Illman, Mika (2020-12-03)
Illman, Mika
valtioneuvoston kanslia
03.12.2020
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvityksiä 3/2020This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020120399312Tiivistelmä
Maalittaminen on yleensä tietoverkossa tapahtuvaa järjestelmällistä toimintaa, jossa kohdetta uhataan tai loukataan esimerkiksi levittämällä hänen yksityiselämäänsä kuuluvia tietoja tai esittämällä hänestä perättömiä tai muuten halventavia tietoja. Maalittamisella pyritään vaientamaan kohde tai muuten vaikuttamaan hänen toimintaansa. Maalittamisen pelko vaikuttaa siihen, mitä puheenaiheita julkisuudessa käsitellään ja millä tavoin.
Maalittaminen loukkaa kohteensa oikeutta sananvapauteen ja eräisiin muihin perus- ja ihmisoikeuksiin. Julkisen vallan on turvattava näiden oikeuksien toteutuminen. Maalittamisen torjuminen on perusoikeuskysymys. Maalittaminen vahingoittaa oikeusvaltiota, koska sillä pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon hallinnossa ja lainkäytössä. Maalittaminen vahingoittaa laajemminkin demokraattista yhteiskuntaa, koska se vähentää ihmisten halukkuutta tai uskallusta osallistua demokraattisiin prosesseihin ja ottaa julkisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Maalittaminen myös kaventaa yleisön oikeutta saada tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa ajatellaan ja tapahtuu. Myös demokraattista oikeusvaltiota on puolustettava päättäväisesti.
Kun julkinen valta turvaa ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutumista ja puolustaa oikeusvaltiota sekä demokraattista järjestelmää voi se käyttää niitä keinoja, joita perus- ja ihmisoikeudet sallivat.
Maalittaminen loukkaa kohteensa oikeutta sananvapauteen ja eräisiin muihin perus- ja ihmisoikeuksiin. Julkisen vallan on turvattava näiden oikeuksien toteutuminen. Maalittamisen torjuminen on perusoikeuskysymys. Maalittaminen vahingoittaa oikeusvaltiota, koska sillä pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon hallinnossa ja lainkäytössä. Maalittaminen vahingoittaa laajemminkin demokraattista yhteiskuntaa, koska se vähentää ihmisten halukkuutta tai uskallusta osallistua demokraattisiin prosesseihin ja ottaa julkisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Maalittaminen myös kaventaa yleisön oikeutta saada tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa ajatellaan ja tapahtuu. Myös demokraattista oikeusvaltiota on puolustettava päättäväisesti.
Kun julkinen valta turvaa ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutumista ja puolustaa oikeusvaltiota sekä demokraattista järjestelmää voi se käyttää niitä keinoja, joita perus- ja ihmisoikeudet sallivat.