Hyppää sisältöön
    • Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Haku- ja käyttöohje
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Valtioneuvoston kanslia
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  • Etusivu
  • Valtioneuvoston kanslia
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi

Huovari, Janne; Keskinen, Peetu; Kiema, Ilkka; Lähdemäki, Sakari; Villanen, Juuso (2020-12-14)

Avaa tiedosto
Policy Brief 30/2020 (182.7Kt)
VNTEAS_2020_53.pdf (1.800Mt)
Lataukset: 

Tilaa verkkokaupasta
Huovari, Janne
Keskinen, Peetu
Kiema, Ilkka
Lähdemäki, Sakari
Villanen, Juuso
valtioneuvoston kanslia
14.12.2020
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:53
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-069-1
Tiivistelmä
Tutkimus tarkastelee mittareita lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvylle, sen merkitystä talouskasvulle ja kykyä ennustaa talouden menestystä. Nimellinen yksikkötyökustannusindeksi on teoreettisesti perusteltu mittari. Se on keskimääräisten palkkojen muutos suhteessa tuottavuuden muutokseen. Sen antamaa kuvaa voi vääristää vientihintojen poikkeava kehitys. Tähän auttaa vaihtosuhdekorjaus. Reaalinen yksikkötyökustannus huomioi kaikkien hintojen muutokset. Normaalisti kaikki yksikkötyökustannusmittarit antavat varsin samanlaisen kuvan kustannuskilpailukyvyn kehityksestä. Jos näin ei ole, se viittaa Suomen poikkeavaan hinta- tai rakenteelliseen kehitykseen. Kustannuskilpailukyky vaikuttaa kansantalouden menestykseen, mutta vaikutuksen mittaaminen on vaikeaa. Selvitimme taloudellisen menestyksen ja kilpailukykyindikaattorien välisiä yhteyksiä Granger-kausaalisuhteiden ja VAR-mallien avulla. Granger-analyysin mukaan kilpailukykyindikaattorit ennustavat paremmin suhteutettua bruttokansantuotetta, mutta paremmin suhteuttamatonta vientiä. Indikaattorien komponenteista tuottavuudella oli palkansaajakorvauksia enemmän ennustevoimaa. VAR-mallien ennustevoima jäi toivottua vähäisemmäksi, ja ne soveltuvat lähinnä erittäin lyhyen tähtäimen ennusteissa käytettäväksi työkaluksi. Paras VAR-malli menestyi lyhyen tähtäimen ennusteissa selvästi paremmin kuin yksinkertainen autoregressiivinen malli.

Kuvaus

Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanatJulkaisijat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Valtioneuvoston kanslia
Puolustusministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ulkoministeriö
Valtiovarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
|
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
·julkaisutuotanto(at)gov.fi | vnk.fi·
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto(at)gov.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja Kansalliskirjasto