Jätteenpolton kiertotalous- ja ilmastovaikutuksiin vaikuttaminen eri ohjauskeinoin
Bröckl, Marika; Kiuru, Heidi; Heads, Sini; Kämäräinen, Kaisa; Patronen, Jenni; Luoma-aho, Katri; Armila, Niklas; Sipilä, Esa; Semkin, Nikita (2021-01-27)
Valtioneuvoston kanslia
27.01.2021
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:8This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-093-6Tiivistelmä
Selvityksessä arvioitiin, miten jätteenpolttoverolla voitaisiin vaikuttaa ilmastopäästöihin sekä kiertotalouden kehittymiseen. Lisäksi tarkasteltiin muita ohjauskeinoja kansallisten tavoitteiden edistämiseksi. Vapaaehtoista sopimista (esim. ympäristöministeriön green deal) pohdittiin yhtenä varteenotettavana ohjauskeinona, joka voitaisiin toteuttaa joko verotuksen sijasta tai rinnalla.
Analysoiduilla verotasoilla energia- ja painoperusteiset jätteenpolttoverot eivät johda mainittaviin kierrätys- ja ilmastovaikutuksiin. Kustannuksen ennakoidaan siirtyvän jätteenpolttolaitoksien porttimaksuihin ja siitä jätemaksuihin. Kustannusvaikutus kotitalouksiin on marginaalinen, eikä kannusta riittävästi kotitalouksien sekajätteen syntypaikkalajitteluun. Verolla ei ennakoida olevan merkittävää vaikutusta kaukolämmön hintoihin tai laitosinvestointeihin.
Vapaaehtoinen sopiminen on muita ohjauskeinoja tukeva keino ilmasto- sekä kierrätystavoitteiden saavuttamisessa. Edellytyksenä ovat selkeät ja riittävän kunnianhimoiset tavoitteet, seuranta ja että toimijat sitoutuvat tavoitteisiin. Selvityksessä arvioitiin kolmea erilaista green deal -aihiota.
Selvityksen päähavaintoja on, että ohjauskeinojen suunnittelussa tulisi huomioida koko jätearvoketju ja toisaalta se, että otetaan käyttöön useita samaan suuntaan ohjaavia ohjauskeinoja. Syntypaikkalajittelun sekä tuottajavastuujärjestelmien kehittäminen ja tehostaminen ovat erityisen hyviä keinoja edistää kierrättämistä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Analysoiduilla verotasoilla energia- ja painoperusteiset jätteenpolttoverot eivät johda mainittaviin kierrätys- ja ilmastovaikutuksiin. Kustannuksen ennakoidaan siirtyvän jätteenpolttolaitoksien porttimaksuihin ja siitä jätemaksuihin. Kustannusvaikutus kotitalouksiin on marginaalinen, eikä kannusta riittävästi kotitalouksien sekajätteen syntypaikkalajitteluun. Verolla ei ennakoida olevan merkittävää vaikutusta kaukolämmön hintoihin tai laitosinvestointeihin.
Vapaaehtoinen sopiminen on muita ohjauskeinoja tukeva keino ilmasto- sekä kierrätystavoitteiden saavuttamisessa. Edellytyksenä ovat selkeät ja riittävän kunnianhimoiset tavoitteet, seuranta ja että toimijat sitoutuvat tavoitteisiin. Selvityksessä arvioitiin kolmea erilaista green deal -aihiota.
Selvityksen päähavaintoja on, että ohjauskeinojen suunnittelussa tulisi huomioida koko jätearvoketju ja toisaalta se, että otetaan käyttöön useita samaan suuntaan ohjaavia ohjauskeinoja. Syntypaikkalajittelun sekä tuottajavastuujärjestelmien kehittäminen ja tehostaminen ovat erityisen hyviä keinoja edistää kierrättämistä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.