Merenkulun päästökaupan vaikutukset
Solakivi, Tomi; Jalkanen, Jukka-Pekka; Perrels, Adriaan; Kiiski, Tuomas; Ojala, Lauri (2020-07-06)
Valtioneuvoston kanslia
06.07.2020
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvityksiä 2020:1This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101293305Tiivistelmä
Tämä raportti antaa yleiskuvan vaikutuksista, joita meriliikenteen mahdollinen sisällyttäminen Euroopan päästökauppajärjestelmään (EU-ETS) aiheuttaisi. Raportti käsittelee muun muassa maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteitä, päätösten vaikutuksia merenkulun kustannuksiin ja päätösten vaikutuksia Suomen meriliikenteeseen ja talouteen.
Päätöksiä siitä, millä tavalla ja missä laajuudessa merikuljetukset sisällytettäisiin EU:n tai IMOn globaaliin päästökauppajärjestelmään ei ole tehty. Tästä syystä raportissa esitetään useita kirjallisuudessa tarkasteltuja vaihtoehtoja, käsitellään päästökaupan tehokkuutta päästövähennyskeinona ja arvioidaan hiilidioksidipäästöoikeuksien kustannusvaikutuksia erilaisille laivatyypeille erityisesti Suomelle merkityksellisissä merikuljetuksissa.
Tarkastelussa on huomioitu myös talvimerenkulun erityisvaatimukset sekä kustannusvaikutukset rahdinantajille.
Raportissa tarkastellaan myös käytettävissä olevia ja tulevia teknisiä ja operatiivisia toimenpiteitä alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kustannustehokkailla keinoilla saavutettavien päästövähennysten potentiaali merenkulussa on rajoitettu, ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton kustannukset ovat toistaiseksi korkeat.
Jos EU:n tai IMOn päästökauppajärjestelmä ulotettaisiin meriliikenteeseen, se voisi mekanismin tyypistä ja päästöoikeuksien kustannustasosta riippuen luoda merkittävät maailmanlaajuiset markkinat teknologioille, joilla hillitään alusten päästöjä. Maat, joissa on tällaista edistynyttä tekniikkaa kehittäviä yrityksiä, hyötyisivät tästä. Samalla merenkulun päästöjen vähentäminen alueellisella päästökaupalla on haastavaa.
Liitteissä on lisäksi runsaasti tietoa maailmanlaajuisen ja suomalaisen kauppalaivaston päästöistä ja koostumuksesta.
Päätöksiä siitä, millä tavalla ja missä laajuudessa merikuljetukset sisällytettäisiin EU:n tai IMOn globaaliin päästökauppajärjestelmään ei ole tehty. Tästä syystä raportissa esitetään useita kirjallisuudessa tarkasteltuja vaihtoehtoja, käsitellään päästökaupan tehokkuutta päästövähennyskeinona ja arvioidaan hiilidioksidipäästöoikeuksien kustannusvaikutuksia erilaisille laivatyypeille erityisesti Suomelle merkityksellisissä merikuljetuksissa.
Tarkastelussa on huomioitu myös talvimerenkulun erityisvaatimukset sekä kustannusvaikutukset rahdinantajille.
Raportissa tarkastellaan myös käytettävissä olevia ja tulevia teknisiä ja operatiivisia toimenpiteitä alusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kustannustehokkailla keinoilla saavutettavien päästövähennysten potentiaali merenkulussa on rajoitettu, ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton kustannukset ovat toistaiseksi korkeat.
Jos EU:n tai IMOn päästökauppajärjestelmä ulotettaisiin meriliikenteeseen, se voisi mekanismin tyypistä ja päästöoikeuksien kustannustasosta riippuen luoda merkittävät maailmanlaajuiset markkinat teknologioille, joilla hillitään alusten päästöjä. Maat, joissa on tällaista edistynyttä tekniikkaa kehittäviä yrityksiä, hyötyisivät tästä. Samalla merenkulun päästöjen vähentäminen alueellisella päästökaupalla on haastavaa.
Liitteissä on lisäksi runsaasti tietoa maailmanlaajuisen ja suomalaisen kauppalaivaston päästöistä ja koostumuksesta.