Kuntien verojärjestelmä : kannustimet, kuntien väliset erot ja skenaario verotuottojen kehityksestä
Peni, Laura; Riipinen, Toni; Tukiainen, Janne; Viitala, Tommi (2021-02-10)
Peni, Laura
Riipinen, Toni
Tukiainen, Janne
Viitala, Tommi
Valtioneuvoston kanslia
10.02.2021
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:9This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-004-2Tiivistelmä
Kuntien rahoitus nojautuu kolmeen asiaan: Verotuloihin, valtionosuuksiin ja toimintatuloihin. Verotuotot ovat pääosin kasvaneet kaikissa kuntaluokissa ja verolajeissa. Kuntien verotuotot muodostuvat käytännössä kolmesta verolajista eli kunnallisverosta, kiinteistöverosta sekä yhteisöverosta. Koko maan tasolla noin 80 % kuntien verotuotoista tulee kunnallisverosta.
Verotuotoissa vallitsevat erot kuntien välillä voidaan selittää hyvin kuntien taustamuuttujilla. Tutkimuksessa luotu tilastollinen malli selittää yli 90 % kuntien välillä vallitsevasta kunnallisverotuottojen variaatiosta. Suomen väestön ikärakenteen kehitys näkyy selvästi tutkimuksessa luoduissa verotuottoskenaarioissa. Verotuottojen kehityksen ennakoidaan olevan heikointa 2020-luvun loppupuoliskolla, jolloin ikärakenne Suomessa on heikoimmillaan. Kuntatalouden tasapainon ylläpito voi osoittautua haasteelliseksi, mikäli kustannukset kasvavat samaa tahtia kuin tähän asti 2000-luvulla.
Kuntien verojärjestelmää tulee arvioida yhdessä kunnille annettujen tehtävien kanssa. On mahdollista, että nykyistä verojärjestelmää muutetaan lähivuosina kolmiportaiseen, jos selvitettävänä oleva maakuntavero otetaan käyttöön. Hyvän verojärjestelmän selkeys- ja yksinkertaisuuskriteerien näkökulmasta nykyisen kuntaverojärjestelmän rakenteellisia muutoksia ei voida pitää suositeltavina ainakaan ennen, kuin mahdollisen maakuntaveron valmistelua koskevat linjaukset on tehty.
Verotuotoissa vallitsevat erot kuntien välillä voidaan selittää hyvin kuntien taustamuuttujilla. Tutkimuksessa luotu tilastollinen malli selittää yli 90 % kuntien välillä vallitsevasta kunnallisverotuottojen variaatiosta. Suomen väestön ikärakenteen kehitys näkyy selvästi tutkimuksessa luoduissa verotuottoskenaarioissa. Verotuottojen kehityksen ennakoidaan olevan heikointa 2020-luvun loppupuoliskolla, jolloin ikärakenne Suomessa on heikoimmillaan. Kuntatalouden tasapainon ylläpito voi osoittautua haasteelliseksi, mikäli kustannukset kasvavat samaa tahtia kuin tähän asti 2000-luvulla.
Kuntien verojärjestelmää tulee arvioida yhdessä kunnille annettujen tehtävien kanssa. On mahdollista, että nykyistä verojärjestelmää muutetaan lähivuosina kolmiportaiseen, jos selvitettävänä oleva maakuntavero otetaan käyttöön. Hyvän verojärjestelmän selkeys- ja yksinkertaisuuskriteerien näkökulmasta nykyisen kuntaverojärjestelmän rakenteellisia muutoksia ei voida pitää suositeltavina ainakaan ennen, kuin mahdollisen maakuntaveron valmistelua koskevat linjaukset on tehty.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.