Oikeudellinen selvitys mahdollisuuksista hyödyntää syrjinnän testausmenetelmää syrjintäkiellon valvonnassa
oikeusministeriö
23.03.2021
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:11This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-857-8Tiivistelmä
Raportissa on tuotettu katsaus syrjinnän testausmenetelmän eli ns. situation testing -menetelmän käytöstä syrjinnän valvonnassa Suomessa ja viidessä verrokkimaassa. Kartoituksen aineistona on aikaisempi kirjallisuus ja asiantuntijahaastattelut. Kartoitus tarjoaa tietoa menetelmän käytöstä, sen hyödyistä ja rajoitteista sekä syötteitä menetelmän monipuolisempaan käyttöön.
Menetelmää käytetään karkeasti kolmessa eri tarkoituksessa: 1) syrjinnän todentamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen (tutkimus ja journalismi), 2) laadun ja syrjinnän vastaisten käytäntöjen varmistukseen sekä 3) näytön saamiseen ja käyttöön todistusaineistona.
Kartoituksen perusteella ei ole ilmennyt erityistä tarvetta säädellä menetelmän käytöstä tietoisuuden lisäämistarkoituksessa eikä yksityishenkilöiden taholta näytön saamiseen ja käyttöön todistusaineistona. Viranomaisten toteuttamana tilannetestauksen hyödyntämisestä yhdenvertaisuuslain valvonnassa tai rikosprosessissa sen sijaan olisi tarpeen säätää laissa etenkin, jos sen käyttö edellyttäisi esimerkiksi valehenkilöllisyyden käyttämistä tai peitetoimintaa.
Menetelmää voidaan käyttää jo lukuisissa eri tarkoituksissa nykylainsäädännön puitteissa. Menetelmän laajempi käyttö voisi auttaa tietoisuuden lisäämisessä ja syrjinnän todentamisessa ja menetelmän käytön merkitys voisi olla vielä nykyistä suurempi syrjinnän vastaisten käytäntöjen kehittämisessä.
Julkaisu on tehty oikeusministeriön rahoituksella. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.
Menetelmää käytetään karkeasti kolmessa eri tarkoituksessa: 1) syrjinnän todentamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen (tutkimus ja journalismi), 2) laadun ja syrjinnän vastaisten käytäntöjen varmistukseen sekä 3) näytön saamiseen ja käyttöön todistusaineistona.
Kartoituksen perusteella ei ole ilmennyt erityistä tarvetta säädellä menetelmän käytöstä tietoisuuden lisäämistarkoituksessa eikä yksityishenkilöiden taholta näytön saamiseen ja käyttöön todistusaineistona. Viranomaisten toteuttamana tilannetestauksen hyödyntämisestä yhdenvertaisuuslain valvonnassa tai rikosprosessissa sen sijaan olisi tarpeen säätää laissa etenkin, jos sen käyttö edellyttäisi esimerkiksi valehenkilöllisyyden käyttämistä tai peitetoimintaa.
Menetelmää voidaan käyttää jo lukuisissa eri tarkoituksissa nykylainsäädännön puitteissa. Menetelmän laajempi käyttö voisi auttaa tietoisuuden lisäämisessä ja syrjinnän todentamisessa ja menetelmän käytön merkitys voisi olla vielä nykyistä suurempi syrjinnän vastaisten käytäntöjen kehittämisessä.
Julkaisu on tehty oikeusministeriön rahoituksella. Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.