Kattava koululounas ja välkyt välipalat : Koulupäivän aikainen ruokailu tänään ja huomenna
Tilles-Tirkkonen, Tanja; Jalkanen, Henna; Laitinen, Aija; Paronen, Elsa; Huhtala, Marjut; Jämsén, Päivi; Raulio, Susanna; Rautiainen, Teija; Rantakari, Niina (2021-05-07)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Tilles-Tirkkonen, Tanja
Jalkanen, Henna
Laitinen, Aija
Paronen, Elsa
Huhtala, Marjut
Jämsén, Päivi
Raulio, Susanna
Rautiainen, Teija
Rantakari, Niina
Valtioneuvoston kanslia
07.05.2021
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:31This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-390-6Tiivistelmä
Raportti kuvaa peruskoulussa syötävien ja tarjottavien välipalojen nykyisiä käytäntöjä, välipalan tarjoamisen hyviä toimintamalleja, EU:n koulujakelujärjestelmän hyödyntämistä sekä covid-19-pandemian aiheuttamien poikkeusolojen kouluruokailua. Selvitystyö tuotti kattavan kuvauksen kouluruokailun nykytilasta.
Korkeintaan joka kymmenes oppilas syö päivittäin täysipainoisen koululounaan. Koulussa tarjottavien välipalojen tarjoamiskäytännöt vaihtelevat kuntien ja koulujen välillä. Tämä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnasta riippuen. Vain joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivien kestäessä yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Silloin tyypillisin tarjottu välipala sisältää juoman ja näkkileivän levitteellä. Koulujen kerhoissa tarjotut välipalat ovat todennäköisemmin täysipainoisia. Muut maksulliset välipalat voivat sisältää myös runsaasti suolaa, rasvaa ja lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita.
Kouluruokailun kehitystyön ytimessä ovat peruskoulussa toteutettavan ruokakasvatuksen kehittäminen, moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja oppilaiden osallistaminen. Selvityksen pohjalta laadittiin 11 toimenpide-ehdotusta, jotka ovat jaettu laajuutensa mukaisesti valtakunnan ja kunnan tasoille. Suurimmat uudistukset koskevat lainsäädäntöä ja resursseja. Suomen harrastamisen mallissa tulee huomioida täysipainoisten välipalojen tarjoaminen.
Korkeintaan joka kymmenes oppilas syö päivittäin täysipainoisen koululounaan. Koulussa tarjottavien välipalojen tarjoamiskäytännöt vaihtelevat kuntien ja koulujen välillä. Tämä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnasta riippuen. Vain joka neljäs kunta tarjoaa oppilaille maksuttoman välipalan koulupäivien kestäessä yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Silloin tyypillisin tarjottu välipala sisältää juoman ja näkkileivän levitteellä. Koulujen kerhoissa tarjotut välipalat ovat todennäköisemmin täysipainoisia. Muut maksulliset välipalat voivat sisältää myös runsaasti suolaa, rasvaa ja lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita.
Kouluruokailun kehitystyön ytimessä ovat peruskoulussa toteutettavan ruokakasvatuksen kehittäminen, moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja oppilaiden osallistaminen. Selvityksen pohjalta laadittiin 11 toimenpide-ehdotusta, jotka ovat jaettu laajuutensa mukaisesti valtakunnan ja kunnan tasoille. Suurimmat uudistukset koskevat lainsäädäntöä ja resursseja. Suomen harrastamisen mallissa tulee huomioida täysipainoisten välipalojen tarjoaminen.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.