Vainukoira ihmisen Covid-19-taudin seulonnassa
sosiaali- ja terveysministeriö
07.05.2021
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 2021:15This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9998-5Tiivistelmä
Koirien hyvin herkkää hajuaistia on aikaisemmin käytetty laajasti huumeiden, räjähteiden ja miinojen etsimisessä. On lisääntyvää tietoa siitä, että koiran herkkä hajuaisti voi havaita ihmisen elimistön erittämiä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.
Systemaattisessa kirjallisuushaussa koirien hajuaistin käytöstä Covid-19-taudin tunnistamisessa löytyi 6 alkuperäistuloksia sisältävää raporttia, joista 3 on ilmestynyt vertaisarvioituna.
Osassa tutkimuksista testinäytteiden lukumäärä oli erittäin pieni. Tutkimusasetelmat poikkesi-vat toisistaan. Osassa tutkimuksia väärien positiivisten löydösten osuus oli merkittävä.
Mahdollisesti lähimpänä laajan mittakaavan seulonnan kenttäolosuhteita oli osassa tutkimuksia käytetty hikinäytteen tai pitkään käytetyn potilasvaatteen haistelu.
Yhdessäkään tutkimuksessa asetelma ei sisältänyt koiran sijoittumista testin kohteena olevan henkilön lähelle, eli varsinaista suoran henkilöseulonnan kenttäsovellusta ei raportoitu.
Tutkimukset eivät ole vertailukelpoisia, mutta niiden tulokset antavat pohjan jatkotutkimuksille koirien käyttämisestä Covid-19-taudin seulonnassa. Niistä ei voi vetää johtopäätöstä vakiomenetelmästä, joka voitaisiin ottaa käyttöön laboratoriodiagnostiikan rinnalla tai sen sijasta esimerkiksi seulottaessa suuria määriä henkilöitä, joiden joukossa on myös oireettomia infektion kantajia.
Systemaattisessa kirjallisuushaussa koirien hajuaistin käytöstä Covid-19-taudin tunnistamisessa löytyi 6 alkuperäistuloksia sisältävää raporttia, joista 3 on ilmestynyt vertaisarvioituna.
Osassa tutkimuksista testinäytteiden lukumäärä oli erittäin pieni. Tutkimusasetelmat poikkesi-vat toisistaan. Osassa tutkimuksia väärien positiivisten löydösten osuus oli merkittävä.
Mahdollisesti lähimpänä laajan mittakaavan seulonnan kenttäolosuhteita oli osassa tutkimuksia käytetty hikinäytteen tai pitkään käytetyn potilasvaatteen haistelu.
Yhdessäkään tutkimuksessa asetelma ei sisältänyt koiran sijoittumista testin kohteena olevan henkilön lähelle, eli varsinaista suoran henkilöseulonnan kenttäsovellusta ei raportoitu.
Tutkimukset eivät ole vertailukelpoisia, mutta niiden tulokset antavat pohjan jatkotutkimuksille koirien käyttämisestä Covid-19-taudin seulonnassa. Niistä ei voi vetää johtopäätöstä vakiomenetelmästä, joka voitaisiin ottaa käyttöön laboratoriodiagnostiikan rinnalla tai sen sijasta esimerkiksi seulottaessa suuria määriä henkilöitä, joiden joukossa on myös oireettomia infektion kantajia.