Virastoarviointi – Syyttäjälaitos : Loppuraportti
Kleemola, Jussi; Honkavaara, Jukka; Kallio, Jukka (2021-06-15)
Valtiovarainministeriö
15.06.2021
Julkaisusarja:
Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:36This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-716-6Tiivistelmä
Valtiovarainministeriön tavoitteena on vakiinnuttaa menettelytapa, jossa valtion virastoja ja niiden uudistamishankkeita arvioitaisiin säännöllisesti, systemaattisesti ja keskitetysti. Valtakunnansyyttäjänvirastosta ja sen alaisuudessa toimivista syyttäjänvirastoista muodostettaisiin yksi valtakunnallinen Syyttäjälaitos 1.10.2019. Uudistusta, sen toteutumista ja vaikutuksia arvioitiin luotua yhtenäistä arviointikonseptia hyödyntäen.
Uudistus toteutui varsin hyvin, joskin monelta osin muutosvaihe on edelleen meneillään. Menettelyt ovat yhdenmukaistuneet ja yhteistyö valtakunnan tasolla lisääntynyt. Valtakunnallisen rakenteen luomia mahdollisuuksia ei vielä täysimääräisesti hyödynnetä. Etenkin resursointikysymyksissä alueet näyttäytyvät itsenäisinä.
Tuottavuus on parantunut viimeisen viiden vuoden aikana, ja uusi rakenne luo edellytyksiä tuottavuuden parantumiselle. Syyttäjälaitoksen työmäärä on kasvanut tuottavuuden parantumista nopeammin, mikä näkyy käsittelyaikojen pidentymisenä. Tämä on haaste rikosvastuun toteutumiselle oikeudenmukaisesti.
Syyttäjälaitoksen tärkeimmät kehityskohteet liittyvät valtakunnallisen toiminnan kehittämiseen, yhtenäisten toimintamallien luomiseen, johtamisen sekä erikoissyyttäjien toiminnan kehittämiseen sekä systemaattisen sidosryhmätyön kehittämiseen. Jatkossa on tärkeää luoda Syyttäjälaitoksesta positiivista kuvaa haluttuna työpaikkana sekä kehittää yhteistä organisaatiokulttuuria.
Uudistus toteutui varsin hyvin, joskin monelta osin muutosvaihe on edelleen meneillään. Menettelyt ovat yhdenmukaistuneet ja yhteistyö valtakunnan tasolla lisääntynyt. Valtakunnallisen rakenteen luomia mahdollisuuksia ei vielä täysimääräisesti hyödynnetä. Etenkin resursointikysymyksissä alueet näyttäytyvät itsenäisinä.
Tuottavuus on parantunut viimeisen viiden vuoden aikana, ja uusi rakenne luo edellytyksiä tuottavuuden parantumiselle. Syyttäjälaitoksen työmäärä on kasvanut tuottavuuden parantumista nopeammin, mikä näkyy käsittelyaikojen pidentymisenä. Tämä on haaste rikosvastuun toteutumiselle oikeudenmukaisesti.
Syyttäjälaitoksen tärkeimmät kehityskohteet liittyvät valtakunnallisen toiminnan kehittämiseen, yhtenäisten toimintamallien luomiseen, johtamisen sekä erikoissyyttäjien toiminnan kehittämiseen sekä systemaattisen sidosryhmätyön kehittämiseen. Jatkossa on tärkeää luoda Syyttäjälaitoksesta positiivista kuvaa haluttuna työpaikkana sekä kehittää yhteistä organisaatiokulttuuria.