Viharikokset ja niiden käsittely rikosprosessissa
Oikeusministeriö
21.06.2021
Julkaisusarja:
Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2021:18Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-822-6Tiivistelmä
Selvityksessä tarkastellaan sitä, miten viharikokset tunnistetaan rikosprosessin eri vaiheissa, miten tieto mahdollisesta vihamotiivista välittyy poliisilta syyttäjälle ja miten se vaikuttaa tuomioon. Selvityksessä on seurattu vuonna 2017 poliisin tietoon tulleita viharikoksia esitutkinnasta syyttäjälle ja käräjäoikeuteen.
Selvityksen aineistossa viharikoksia oli kahta päätyyppiä: sellaisia, joissa syyttäjä oli vaatinut rangaistuksen koventamista vihamotiivin vuoksi ja sellaisia, joissa vihamotiivi kuuluu rikoksen tunnusmerkistöön. Aineistoon kuuluvista tapauksista käräjäoikeus oli antanut maaliskuuhun 2021 mennessä langettavan tuomion 92 viharikoksesta. Vihamotiivin vuoksi rangaistusta kovennettiin 12 tapauksessa. Vihamotiivi kuului rangaistuksen tunnusmerkistöön 80 langettavaan tuomioon johtaneessa viharikoksessa.
Selvityksessä havaittiin, että vihamotiivin tunnistamisessa ja käsittelyssä on puutteita rikosprosessissa. Ratkaisuiksi ongelmiin esitetään mm. viharikosluokituksen pakollista käyttöä rikosilmoituksen kirjauksen yhteydessä, esitutkintayhteistyön tehostamista ja poliisin kuulusteluohjeistuksen päivittämistä.
Julkaisun sisällöt ovat täysin tekijän vastuulla, eivätkä ne välttämättä edusta Tiedolla vihaa vastaan -hanketta rahoittavan Euroopan komission tai oikeusministeriön näkemyksiä.
Selvityksen aineistossa viharikoksia oli kahta päätyyppiä: sellaisia, joissa syyttäjä oli vaatinut rangaistuksen koventamista vihamotiivin vuoksi ja sellaisia, joissa vihamotiivi kuuluu rikoksen tunnusmerkistöön. Aineistoon kuuluvista tapauksista käräjäoikeus oli antanut maaliskuuhun 2021 mennessä langettavan tuomion 92 viharikoksesta. Vihamotiivin vuoksi rangaistusta kovennettiin 12 tapauksessa. Vihamotiivi kuului rangaistuksen tunnusmerkistöön 80 langettavaan tuomioon johtaneessa viharikoksessa.
Selvityksessä havaittiin, että vihamotiivin tunnistamisessa ja käsittelyssä on puutteita rikosprosessissa. Ratkaisuiksi ongelmiin esitetään mm. viharikosluokituksen pakollista käyttöä rikosilmoituksen kirjauksen yhteydessä, esitutkintayhteistyön tehostamista ja poliisin kuulusteluohjeistuksen päivittämistä.
Julkaisun sisällöt ovat täysin tekijän vastuulla, eivätkä ne välttämättä edusta Tiedolla vihaa vastaan -hanketta rahoittavan Euroopan komission tai oikeusministeriön näkemyksiä.