Saamelaisten oikeuksien toteutuminen muinaisjäännösten suojelussa
Heinämäki, Mirja-Leena (2021-06-22)
Heinämäki, Mirja-Leena
opetus- ja kulttuuriministeriö
22.06.2021
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:38This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-854-0Tiivistelmä
Saamelaisten kulttuuriperintö kuuluu saamelaisten perustuslailliseen oikeuteen alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan (PL 17.3 §) sekä sitä koskevaan kulttuuri-itsehallintoon (PL 121.4 §). Muinaisjäännökset ovat arkeologista kulttuuriperintöä, jota suojellaan muistoina maamme aikaisemmasta asutuksesta, historiasta ja kulttuurista.
Saamelaisten kotiseutualueella ja osin sen rajojen ulkopuolellakin voi esiintyä saamelaiskulttuuriin lukeutuvia muinaisjäännöksiä, kuten pyhiä paikkoja, poroerotuspaikkoja, pyyntikuoppia ja kotasijoja. Näihin paikkoihin liittyy myös aineetonta kulttuuriperintöä, kuten tarinoita, perinnetietoa, arvoja ja uskomuksia. Muinaisjäännöksiä suojellaan muinaismuistolailla, jota ollaan parasta aikaa uudistamassa. Saamelaisten oikeudet on tarkoitus vahvistaa uudessa laissa. Tämä selvitys pyrkii muodostamaan kokonaiskuvan saamelaisten oikeuksista alkuperäiskansana omaan kulttuuriperintöönsä.
Selvityksen kohteena ovat saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet, keskeiset kansainväliset kulttuuriperintösopimukset sekä saamelaisten kulttuuriperinnön suoja kansallisessa lainsäädännössä. Selvityksessä kuvaillaan saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä erityiskysymyksiä, jotka tulisi huomioida muinaismuistolain uudistuksessa. Selvitys sisältää myös oikeudellisen analyysin saamelaiskäräjien toimivallasta suhteessa saamelaisista muinaisjäännöksistä päättämiseen sekä ehdotuksia keinoista saamelaisten itsemääräämisoikeuden ja kulttuuri-itsehallinnon vahvistamiseksi muinaisjäännösten suojelussa.
Saamelaisten kotiseutualueella ja osin sen rajojen ulkopuolellakin voi esiintyä saamelaiskulttuuriin lukeutuvia muinaisjäännöksiä, kuten pyhiä paikkoja, poroerotuspaikkoja, pyyntikuoppia ja kotasijoja. Näihin paikkoihin liittyy myös aineetonta kulttuuriperintöä, kuten tarinoita, perinnetietoa, arvoja ja uskomuksia. Muinaisjäännöksiä suojellaan muinaismuistolailla, jota ollaan parasta aikaa uudistamassa. Saamelaisten oikeudet on tarkoitus vahvistaa uudessa laissa. Tämä selvitys pyrkii muodostamaan kokonaiskuvan saamelaisten oikeuksista alkuperäiskansana omaan kulttuuriperintöönsä.
Selvityksen kohteena ovat saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet, keskeiset kansainväliset kulttuuriperintösopimukset sekä saamelaisten kulttuuriperinnön suoja kansallisessa lainsäädännössä. Selvityksessä kuvaillaan saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä erityiskysymyksiä, jotka tulisi huomioida muinaismuistolain uudistuksessa. Selvitys sisältää myös oikeudellisen analyysin saamelaiskäräjien toimivallasta suhteessa saamelaisista muinaisjäännöksistä päättämiseen sekä ehdotuksia keinoista saamelaisten itsemääräämisoikeuden ja kulttuuri-itsehallinnon vahvistamiseksi muinaisjäännösten suojelussa.