Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon säädösmuutosten kustannusvaikutusten arviointi : Laskentatyöryhmän raportti
Finne-Soveri, Harriet; Malmila, Mia; Kehusmaa, Sari; Jyrkkiö, Sirkku; Forsius, Pirita (2021-08-27)
Finne-Soveri, Harriet
Malmila, Mia
Kehusmaa, Sari
Jyrkkiö, Sirkku
Forsius, Pirita
sosiaali- ja terveysministeriö
27.08.2021
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 2021:21Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5594-3Tiivistelmä
STM:n asettama Elämän loppuvaiheen hoito -työryhmä on julkaissut kaksi selvitysraporttia (2019a, 2019b), joissa on esitetty suositukset elämän loppuvaiheen hoidon järjestämisestä Suomessa. Tässä raportissa esitetään laskelmia suositusten pohjalta esitettyjen toimintamallien ja lainsäädännön muutosehdotusten kustannusvaikutuksista. Taloudellisten vaikutusten arviointi kohdistetaan uusille tai laajeneville tehtäville. Kustannusten alueittainen jakautuminen riippuu siitä, ovatko tarkastelun kohteena erityisvastuu- vai hyvinvointialueet.
Valtaosa odotetuista uusista menoista (n. 40 Me) koostuisi henkilöstön palkkauksesta (n. 33 Me). Sairaanhoitajien osuus olisi 370–418 henkilötyövuotta, lääkäreiden 46–53 ja psykologien 55 henkilötyövuotta. Perustettavien professuurien kustannuksiksi arvioitiin 0,5 Me. Ruotsin mallin mukainen saattohoitovapaata koskeva erityismääräraha tuottaisi noin 6-7 Me kustannukset. Tilamuutosten ja koulutuksen aiheuttamia kustannuksia ei arvioitu raportissa.
Kustannussäästöjä on mahdollista saavuttaa omaksumalla valtakunnallisesti käytössä olevia alueiden parhaita käytäntöjä iäkkäiden palveluissa. Säästöt kumuloituvat ja hillitsevät merkittävästi kustannuskehitystä lähivuosikymmenien tulevaisuuden skenaariossa. Kustannusten hallinnassa oleellista on suositusten mukainen osaamistason nosto. Säästö tulee viiveellä ja edellyttää raportissa esitettyjä investointeja.
Valtaosa odotetuista uusista menoista (n. 40 Me) koostuisi henkilöstön palkkauksesta (n. 33 Me). Sairaanhoitajien osuus olisi 370–418 henkilötyövuotta, lääkäreiden 46–53 ja psykologien 55 henkilötyövuotta. Perustettavien professuurien kustannuksiksi arvioitiin 0,5 Me. Ruotsin mallin mukainen saattohoitovapaata koskeva erityismääräraha tuottaisi noin 6-7 Me kustannukset. Tilamuutosten ja koulutuksen aiheuttamia kustannuksia ei arvioitu raportissa.
Kustannussäästöjä on mahdollista saavuttaa omaksumalla valtakunnallisesti käytössä olevia alueiden parhaita käytäntöjä iäkkäiden palveluissa. Säästöt kumuloituvat ja hillitsevät merkittävästi kustannuskehitystä lähivuosikymmenien tulevaisuuden skenaariossa. Kustannusten hallinnassa oleellista on suositusten mukainen osaamistason nosto. Säästö tulee viiveellä ja edellyttää raportissa esitettyjä investointeja.