Asuntotuotannon laatumuutokset 2005–2020 : Korkeampaa, tiiviimpää, energiatehokkaampaa

Abstract

Viimeisen 15 vuoden aikana on rakennettu 301 500 kerrostaloasuntoa (20 % vuoden 2020 kerrostaloasuntokannasta) ja 54 000 rivitaloasuntoa (13 % rivitaloasuntokannasta). Asuntotuotannolle on ollut 2010-luvun lopulla tunnusomaista kasvavien kaupunkien asemakaavoilla ohjattu tehokas maankäyttö, jonka avulla kerrostaloasuntojen vuosituotanto on noussut 30 000 asuntoon. Koska viime vuosina 75 % kerrostaloasunnoista on ollut pieniä yksiöitä ja kaksioita, on rakennusten ja kaupungin osa-alueiden uusi asuntokanta yksipuolinen.

Maankäytön tehostaminen on tuonut kerrostaloihin lisää kerroksia ja kerroksiin lisää asuntoja. Asuinhuoneiden lukumäärällä määriteltyjen huoneistotyyppien pinta-ala on vähentynyt 10–30 %. Tilansäästö on saatu aikaan yhdistämällä toimintoja yhteiseen tilaan, pienentämällä huoneiden kokoa ja karsimalla varusteita. Entisen kaksion (2h+k) pinta-ala on jaettu keittiötilalla varustetuksi kolmen asuinhuoneen asunnoksi. Kun otetaan nykyisen kolmion (3h+kt tai 2h+tupakeittiö) vertailukohdaksi entisen tyyppinen kaksio, on asuntojen varustetaso, asuttavuus ja toiminnallisuus pysynyt ennallaan. Makuuhuoneiden niukan mitoituksen takia elinkaarijoustavuus on kuitenkin heikentynyt.

Viranomaisohjaus ja yritysten tuotekehitys ovat saanut aikaan teknisiä parannuksia. Rakennusten terveellisyyttä ovat parantaneet mm. M1 luokitellut rakennustuotteet sekä rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia äänilähteitä koskevat tiukemmat ääneneristysvaatimukset. Kerrostaloissa ovat yleistyneet asuntokohtaisen ilmanvaihto, lämmöntalteenotto, lattialämmitys, viilennys ja aurinkopaneelit. Rivitaloissa ovat yleistyneet puurakenteet, lämmön tuottaminen lämpöpumpuilla, lämmöntalteenotto sekä lattialämmitys. Energiatehokkailla ulkovaipparakenteilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä sekä kiinteistöautomaatiolla on kerrostalojen energiankulutusta vähennetty 60 % ja rivitalojen 40 %.

Asuinrakennusten ja asuntojen tekniset muutokset ovat nostaneet rakennuskustannuksia, mutta tilaratkaisuilla saavutetut säästöt ovat kompensoineet muutokset. Suurten kaupunkien uudisasuntojen myyntihintoja ja vuokria ovat kuitenkin nostaneet sijainnista ja kysyntä-tarjontatilanteesta johtuvat tekijät.