Kuorsumaanjärven Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma
Pollari, Matti; Salmi, Pasi (2008-02)
Ympäristöministeriö
02 / 2008
Julkaisusarja:
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2008This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-2988-9Tiivistelmä
Tämä hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu Kiikoisten kunnassa Kuorsumaan kylässä sijaitsevalle Kuorsumaanjärvelle (35.154). Alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon lintudirektiivin mukaisena linnuston erityissuojelualueena
(SPA-alue). Luontodirektiivin I liitteessä mainituista luontotyypeistä alueella esiintyy lisäksi vaihettumis- ja rantasoita. Alue on kuitenkin suojeltu vain siellä tavattavan lintudirektiivin I liitteen lajiston perusteella. Suojelualue
koostuu yhteisestä osakaskunnan omistamasta vesialueesta sekä osin yksityisomistuksessa olevista kosteikko- ja
ranta-alueista. Alueen kokonaispinta-ala on noin 226 ha. Kuorsumaanjärven suojelualueen suojelumääräysten
valvonnasta vastaa Lounais-Suomen ympäristökeskus.
Kuorsumaanjärven luonnonsuojelullinen arvo perustuu pääasiassa monimuotoiseen ja rikkaaseen pesimälinnustoon. Järvi on myös muuttoaikana merkittävä levähdyspaikka linnuille. Suojeltavaan lajistoon kuuluvat lisäksi
euroopanmajava ja viitasammakko. Alueesta on muodostunut viime vuosina maakunnallisesti merkittävä virkistyskohde lintu- ja luontoharrastajille sekä retkeilijöille Kuasman Kiäpin luonto- ja patikkareitin sekä järven pohjoispäässä sijaitsevan lintutornin valmistumisen jälkeen. Paikalliset asukkaat harrastavat jonkin verran metsästystä ja
kalastusta alueella. Myös järven maisemallisella arvolla on suuri merkitys paikallisille asukkaille, useasta pihapiiristä avautuu upeita järvimaisemia. Loma-asuntojen määrä järven rannalla on noin 20.
Kuorsumaanjärven hoidon ja käytön tavoitteet määräytyvät ensisijaisesti linnuston elinolojen turvaamisen perusteella. Tavoitteena on suotuisan suojelutason saavuttaminen. Taustalla vaikuttavat myös virkistyskäyttötarpeiden
turvaaminen, maisemallinen arvo sekä taloudelliset ja sosiaaliset seikat. Järviluonnon ja vesien käytön uhkana
ovat vesien rehevöityminen ja umpeenkasvu, jotka näkyvät heikentyneenä veden laatuna, avovesialan supistumisena ja vesisyvyyden mataloitumisena. Tärkeimmäksi kunnostustoimeksi Kuorsumaanjärven tilan parantamiseksi
määriteltiin vedenpinnan nosto. Ranta-alueilla voidaan toteuttaa pienimuotoisempia hoitotoimia kuten niittoja ja
pensaikkojen raivausta. Pienpetojen pyyntiä tulee mahdollisuuksien mukaan tehostaa. Lisäksi jatkossa voidaan tarpeen mukaan ruopata järven etelä- ja pohjoispään luhta-alueille lampareita linnuston elinolojen parantamiseksi.
Myös valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämisen kehittäminen on olennaista pitkäaikaisten vaikutusten
saavuttamiseksi. Vesiensuojelu on huomioitava erityisesti valuma-alueen maa- ja metsätaloudessa sekä haja-asutuksen jätevesien käsittelyssä. Rajoituksia alueen nykyiselle virkistyskäytölle ei todettu tarpeelliseksi mutta retkeilyä ja liikkumista pyritään jatkossakin ohjaamaan nykyisten reittien ja palvelurakenteiden yhteyteen.
(SPA-alue). Luontodirektiivin I liitteessä mainituista luontotyypeistä alueella esiintyy lisäksi vaihettumis- ja rantasoita. Alue on kuitenkin suojeltu vain siellä tavattavan lintudirektiivin I liitteen lajiston perusteella. Suojelualue
koostuu yhteisestä osakaskunnan omistamasta vesialueesta sekä osin yksityisomistuksessa olevista kosteikko- ja
ranta-alueista. Alueen kokonaispinta-ala on noin 226 ha. Kuorsumaanjärven suojelualueen suojelumääräysten
valvonnasta vastaa Lounais-Suomen ympäristökeskus.
Kuorsumaanjärven luonnonsuojelullinen arvo perustuu pääasiassa monimuotoiseen ja rikkaaseen pesimälinnustoon. Järvi on myös muuttoaikana merkittävä levähdyspaikka linnuille. Suojeltavaan lajistoon kuuluvat lisäksi
euroopanmajava ja viitasammakko. Alueesta on muodostunut viime vuosina maakunnallisesti merkittävä virkistyskohde lintu- ja luontoharrastajille sekä retkeilijöille Kuasman Kiäpin luonto- ja patikkareitin sekä järven pohjoispäässä sijaitsevan lintutornin valmistumisen jälkeen. Paikalliset asukkaat harrastavat jonkin verran metsästystä ja
kalastusta alueella. Myös järven maisemallisella arvolla on suuri merkitys paikallisille asukkaille, useasta pihapiiristä avautuu upeita järvimaisemia. Loma-asuntojen määrä järven rannalla on noin 20.
Kuorsumaanjärven hoidon ja käytön tavoitteet määräytyvät ensisijaisesti linnuston elinolojen turvaamisen perusteella. Tavoitteena on suotuisan suojelutason saavuttaminen. Taustalla vaikuttavat myös virkistyskäyttötarpeiden
turvaaminen, maisemallinen arvo sekä taloudelliset ja sosiaaliset seikat. Järviluonnon ja vesien käytön uhkana
ovat vesien rehevöityminen ja umpeenkasvu, jotka näkyvät heikentyneenä veden laatuna, avovesialan supistumisena ja vesisyvyyden mataloitumisena. Tärkeimmäksi kunnostustoimeksi Kuorsumaanjärven tilan parantamiseksi
määriteltiin vedenpinnan nosto. Ranta-alueilla voidaan toteuttaa pienimuotoisempia hoitotoimia kuten niittoja ja
pensaikkojen raivausta. Pienpetojen pyyntiä tulee mahdollisuuksien mukaan tehostaa. Lisäksi jatkossa voidaan tarpeen mukaan ruopata järven etelä- ja pohjoispään luhta-alueille lampareita linnuston elinolojen parantamiseksi.
Myös valuma-alueelta tulevan kuormituksen vähentämisen kehittäminen on olennaista pitkäaikaisten vaikutusten
saavuttamiseksi. Vesiensuojelu on huomioitava erityisesti valuma-alueen maa- ja metsätaloudessa sekä haja-asutuksen jätevesien käsittelyssä. Rajoituksia alueen nykyiselle virkistyskäytölle ei todettu tarpeelliseksi mutta retkeilyä ja liikkumista pyritään jatkossakin ohjaamaan nykyisten reittien ja palvelurakenteiden yhteyteen.