Selvitys Tavoite 2- ja Interreg III A -ohjelmien (2000 - 2006) ympäristöhankkeiden vaikuttavuudesta
Vuorela, Maarit; Haila, Katri; Vaittinen, Elina (2008-12)
Ympäristöministeriö
12 / 2008
Julkaisusarja:
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 21/2008This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3329-9Tiivistelmä
Arvioinnin tavoitteena oli selvittää Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Tavoite 2- ja Interreg III A Etelä-Suomen ja Viro-ohjelma sekä Saaristo-ohjelmien ympäristöhankkeiden vaikuttavuutta. Keskeiset arviointikysymykset käsittelivät ohjelmamuotoisen toiminnan tavoitteita, toimeenpanoa ja yhteistyötä, tuloksia ja vaikuttavuutta sekä tulosten levittämistä. Omana osuutenaan käsiteltiin kehittämisehdotuksia kaudelle 2007-2013.
Ohjelmatoiminnan onnistumisia olivat erityisesti tavoitteisiin pääseminen sekä Tavoite 2- ja Interreg III A-ohjelmissa sekä onnistunut yhteistyö eri toimijoiden kesken. Ohjelmatoiminnan merkittävänä ansiona on ympäristöhankkeiden monitieteellinen ja laajakatsantoinen rahoitusmalli, jonka myötä ohjelmatoiminnan avulla saatiin aikaiseksi uusia ympäristöalan toimijoita alueelle jo perinteisten toimijoiden joukkoon sekä luotiin uusia verkostoja. Ohjelmatasolla onnistuttiin saamaan aikaiseksi myönteisiä vaikutuksia, joista keskeisimpiä olivat muun muassa ympäristöhanketoiminnan laaja-alainen aktivoituminen, uusien yhteistyöverkostojen syntyminen ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen sekä syntyneet positiiviset paikalliset ja alueelliset ympäristövaikutukset. Kokonaisuuden kannalta kaudella 2000–2006 toteutetut ympäristöhankkeet ovat merkittävästi vaikuttaneet siihen, että alueelle on luotu vankka perusta tulevaisuuden työlle ympäristöteemojen edistämisessä.
Ohjelmien onnistuneisuuden ja vaikuttavuuden kannalta kriittisiä kohtia olivat tavoitteenasettelu ja hankkeiden valinta. Ohjelmien tavoitteenasettelussa jäätiin liian yleiselle tasolle. Yleisesti ottaen ohjelmataso koettiin hanketoimijoiden kannalta liian byrokraattiseksi. Kun tarkasteltiin eri toimijoiden rooleja sekä vastuunjakoa, voidaan nostaa esiin taustatekijänä hankkeiden laaja kirjo niin teemojen kuin hanketoteuttajien suhteen. Viestinnässä oli heikkouksia sekä hanke- että ohjelmatasolla. Hanketason viestinnän todettiin toimineen vaihtelevasti, mutta hanketoimijat kaipaisivat selvästi lisää tietoa ohjelmatasolta vaikkapa uutiskirjeen muodossa.
Ympäristötietoisuuden kasvu oli ohjelmien hankekokonaisuuden läpileikkaava myönteinen vaikutus. Kokonaisuuden kannalta tarkasteltuna voidaan sanoa, että sekä ohjelmatyöllä että hankkeilla on onnistuttu kohottamaan ja kasvattamaan esimerkillisesti alueellista ja paikallista yhteisöllisyyttä niin, että ihmiset ovat ylpeitä elinympäristöstään.
Ohjelmatoiminnan onnistumisia olivat erityisesti tavoitteisiin pääseminen sekä Tavoite 2- ja Interreg III A-ohjelmissa sekä onnistunut yhteistyö eri toimijoiden kesken. Ohjelmatoiminnan merkittävänä ansiona on ympäristöhankkeiden monitieteellinen ja laajakatsantoinen rahoitusmalli, jonka myötä ohjelmatoiminnan avulla saatiin aikaiseksi uusia ympäristöalan toimijoita alueelle jo perinteisten toimijoiden joukkoon sekä luotiin uusia verkostoja. Ohjelmatasolla onnistuttiin saamaan aikaiseksi myönteisiä vaikutuksia, joista keskeisimpiä olivat muun muassa ympäristöhanketoiminnan laaja-alainen aktivoituminen, uusien yhteistyöverkostojen syntyminen ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen sekä syntyneet positiiviset paikalliset ja alueelliset ympäristövaikutukset. Kokonaisuuden kannalta kaudella 2000–2006 toteutetut ympäristöhankkeet ovat merkittävästi vaikuttaneet siihen, että alueelle on luotu vankka perusta tulevaisuuden työlle ympäristöteemojen edistämisessä.
Ohjelmien onnistuneisuuden ja vaikuttavuuden kannalta kriittisiä kohtia olivat tavoitteenasettelu ja hankkeiden valinta. Ohjelmien tavoitteenasettelussa jäätiin liian yleiselle tasolle. Yleisesti ottaen ohjelmataso koettiin hanketoimijoiden kannalta liian byrokraattiseksi. Kun tarkasteltiin eri toimijoiden rooleja sekä vastuunjakoa, voidaan nostaa esiin taustatekijänä hankkeiden laaja kirjo niin teemojen kuin hanketoteuttajien suhteen. Viestinnässä oli heikkouksia sekä hanke- että ohjelmatasolla. Hanketason viestinnän todettiin toimineen vaihtelevasti, mutta hanketoimijat kaipaisivat selvästi lisää tietoa ohjelmatasolta vaikkapa uutiskirjeen muodossa.
Ympäristötietoisuuden kasvu oli ohjelmien hankekokonaisuuden läpileikkaava myönteinen vaikutus. Kokonaisuuden kannalta tarkasteltuna voidaan sanoa, että sekä ohjelmatyöllä että hankkeilla on onnistuttu kohottamaan ja kasvattamaan esimerkillisesti alueellista ja paikallista yhteisöllisyyttä niin, että ihmiset ovat ylpeitä elinympäristöstään.