Tulvasuojeluvaihtoehtojen edullisuusvertailu - esimerkkitapauksena Pori
Linjama, Teppo (2007-05)
Ympäristöministeriö
05 / 2007
Julkaisusarja:
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 5/2007This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-2676-5Tiivistelmä
Porin kaupunki Kokemäenjoen alaosalla on Suomen merkittävimpiä yksittäisiä tulvariskikohteita. Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää Kokemäenjoen alaosalle kustannustehokas tulvasuojeluratkaisu erityisesti Porin tulvat
–hankkeen selvitysten pohjalta. Lähinnä keskitytään eri ruoppausvaihtoehtoihin. Monikriteerianalyysillä saatujen
tulosten perusteella esitetään Kokemäenjoen pääuoman ruoppausta välillä Tiimanni–Kirjurinluoto sekä Raumanjuovan yläpään ja Laiskarännin ylä- ja keskiosan ruoppausta.
Tutkimuksessa pyritään kehittämään menetelmä, jonka avulla voidaan vertailla tulvasuojeluvaihtoehtojen keskinäistä
edullisuutta. Menetelmän tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen mutta samalla riittävän informatiivinen. Nk.
WWL-menetelmä (weighted water level) perustuu tulvasuojelutoimista aiheutuvien tulvavedenkorkeuden muu tosten painottamiseen tulvariskin alueellisella jakautumisella ja erityyppisten tulvatilanteiden aiheuttamilla riskeillä.
WWL-menetelmä auttaa muodostamaan nopean ja konkreettisen käsityksen tulvasuojeluvaihtoehtojen vaikutuksista. Menetelmä on kuitenkin painokertoimien määrittämisen osalta varsin subjektiivinen. Tämän vuoksi
menetelmän avulla saaduille tuloksille on tärkeää tehdä herkkyystarkastelu, jonka avulla voidaan arvioida mallin
loogisuutta sekä herkkyyttä painokertoimien muutoksille. Eri alueiden ja tulvatilanteiden sekä niiden painokertoimien valinnat peittävät aina osan sellaisista vaikutuksista, joita tulisi tarkastella erikseen. Tämän takia WWL-menetelmää tulee käyttää osana laajempaa monikriteerianalyysiä.
Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan nykyeurooppalaista tulvariskien hallintaa. Tulvariskien hallinnan
menetelmät ja alan suomalainen termistö ovat vasta muotoutumassa. Painopiste on siirtynyt maatalouden tulvasuojelusta kokonaisvaltaiseen, yhteiskunnan tulvariskien hallintaan. Suomessa olisi tarpeen yhtenäistää tulvariskien
hallinnan käytäntöjä esimerkiksi tulvariskin arvioinnin ja tulvasuojelutoimien kannattavuusarvioinnin osalta.
–hankkeen selvitysten pohjalta. Lähinnä keskitytään eri ruoppausvaihtoehtoihin. Monikriteerianalyysillä saatujen
tulosten perusteella esitetään Kokemäenjoen pääuoman ruoppausta välillä Tiimanni–Kirjurinluoto sekä Raumanjuovan yläpään ja Laiskarännin ylä- ja keskiosan ruoppausta.
Tutkimuksessa pyritään kehittämään menetelmä, jonka avulla voidaan vertailla tulvasuojeluvaihtoehtojen keskinäistä
edullisuutta. Menetelmän tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen mutta samalla riittävän informatiivinen. Nk.
WWL-menetelmä (weighted water level) perustuu tulvasuojelutoimista aiheutuvien tulvavedenkorkeuden muu tosten painottamiseen tulvariskin alueellisella jakautumisella ja erityyppisten tulvatilanteiden aiheuttamilla riskeillä.
WWL-menetelmä auttaa muodostamaan nopean ja konkreettisen käsityksen tulvasuojeluvaihtoehtojen vaikutuksista. Menetelmä on kuitenkin painokertoimien määrittämisen osalta varsin subjektiivinen. Tämän vuoksi
menetelmän avulla saaduille tuloksille on tärkeää tehdä herkkyystarkastelu, jonka avulla voidaan arvioida mallin
loogisuutta sekä herkkyyttä painokertoimien muutoksille. Eri alueiden ja tulvatilanteiden sekä niiden painokertoimien valinnat peittävät aina osan sellaisista vaikutuksista, joita tulisi tarkastella erikseen. Tämän takia WWL-menetelmää tulee käyttää osana laajempaa monikriteerianalyysiä.
Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan nykyeurooppalaista tulvariskien hallintaa. Tulvariskien hallinnan
menetelmät ja alan suomalainen termistö ovat vasta muotoutumassa. Painopiste on siirtynyt maatalouden tulvasuojelusta kokonaisvaltaiseen, yhteiskunnan tulvariskien hallintaan. Suomessa olisi tarpeen yhtenäistää tulvariskien
hallinnan käytäntöjä esimerkiksi tulvariskin arvioinnin ja tulvasuojelutoimien kannattavuusarvioinnin osalta.