Valitukset ympäristölupapäätöksistä : Hallinto-oikeuden ratkaisuja
Kainu, Matias (2007-05)
Kainu, Matias
Ympäristöministeriö
05 / 2007
Julkaisusarja:
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2007This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-2698-7Tiivistelmä
Selvityksen kohteena oli Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksistä tehtyjen valitusten
menestyminen Vaasan hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Selvityksessä keskityttiin tarkastelemaan ympäristölupien oikeudellisia ongelmakohtia valitusten pohjalta. Selvityksen ensisijaisena tavoitteena
on palvella lupapäätösten tekijöitä tulevien ympäristölupahakemusten käsittelyssä ja ratkaisemisessa.
Selvitys rajautuu ajanjaksolle 1.3.2000 – 31.12.2006, jonka aikana Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi
ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla 527 ympäristölupapäätöstä. Näistä 60:stä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen ja 16:sta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lupapäätöksistä on näin ollen valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen noin 11 % tapauksista. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen on valitettu edelleen noin neljäsosasta hallinto-oikeuden ratkaisuista.
Aineisto on selvityksessä jaettu kolmeen ryhmään: eläinsuojien, yhdyskuntien ja elinkeinoelämän ympäristölupia koskeviin valituksiin. Edelleen aineisto on jaettu Vaasan hallinto-oikeuden antaman ratkaisun mukaan viiteen
alaryhmään: palautettuihin, kumottuihin ja muutettuihin ympäristölupiin sekä hylättyihin ja rauenneisiin valituksiin. Eläinsuojien kohdalla valitukset ovat koskeneet samantyyppisiä kohteita, kun taas yhdyskuntien ja varsinkin
elinkeinoelämän ympäristöluvat ja niitä koskevat valitukset ovat poikenneet paljon toisistaan. Kahdessa viimeksi
mainitussa ryhmässä valitusperusteet ovat olleet vastaavasti monipuolisemmat. Myös valittajien suhteen ryhmien
välillä on eroja. Näistä seikoista huolimatta hajonta suhteessa valitusten menestymiseen hallinto-oikeuksissa oli
verrattain pientä.
Selvityksessä esiin nousseita ja kaikkia alaryhmiä koskettavia ongelmakokonaisuuksia olivat muun muassa toimintakokonaisuuden rajojen määrittäminen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen tulkinta ja asianosaisten
kuuleminen.
menestyminen Vaasan hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Selvityksessä keskityttiin tarkastelemaan ympäristölupien oikeudellisia ongelmakohtia valitusten pohjalta. Selvityksen ensisijaisena tavoitteena
on palvella lupapäätösten tekijöitä tulevien ympäristölupahakemusten käsittelyssä ja ratkaisemisessa.
Selvitys rajautuu ajanjaksolle 1.3.2000 – 31.12.2006, jonka aikana Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi
ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla 527 ympäristölupapäätöstä. Näistä 60:stä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen ja 16:sta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lupapäätöksistä on näin ollen valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen noin 11 % tapauksista. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen on valitettu edelleen noin neljäsosasta hallinto-oikeuden ratkaisuista.
Aineisto on selvityksessä jaettu kolmeen ryhmään: eläinsuojien, yhdyskuntien ja elinkeinoelämän ympäristölupia koskeviin valituksiin. Edelleen aineisto on jaettu Vaasan hallinto-oikeuden antaman ratkaisun mukaan viiteen
alaryhmään: palautettuihin, kumottuihin ja muutettuihin ympäristölupiin sekä hylättyihin ja rauenneisiin valituksiin. Eläinsuojien kohdalla valitukset ovat koskeneet samantyyppisiä kohteita, kun taas yhdyskuntien ja varsinkin
elinkeinoelämän ympäristöluvat ja niitä koskevat valitukset ovat poikenneet paljon toisistaan. Kahdessa viimeksi
mainitussa ryhmässä valitusperusteet ovat olleet vastaavasti monipuolisemmat. Myös valittajien suhteen ryhmien
välillä on eroja. Näistä seikoista huolimatta hajonta suhteessa valitusten menestymiseen hallinto-oikeuksissa oli
verrattain pientä.
Selvityksessä esiin nousseita ja kaikkia alaryhmiä koskettavia ongelmakokonaisuuksia olivat muun muassa toimintakokonaisuuden rajojen määrittäminen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen tulkinta ja asianosaisten
kuuleminen.