Kokemäenjoki-Life –hanke; odotukset sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista
Ympäristöministeriö
03 / 2008
Julkaisusarja:
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2008This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-3048-9Tiivistelmä
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen johtaman Kokemäenjoki-Life -hankkeen (v. 2006 - 2011) tavoitteena on
Kokemäenjoen varrella sijaitsevien viiden suojelukohteen (Puurijärvi-Isosuo, Vanhakoski, Pirilänkoski, Preiviikinlahti
ja Kokemäenjoen suisto) luontoarvojen turvaaminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Osana hanketta suoritetaan hankkeen sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi. Arviointi tehdään kahdessa vaiheessa,
joista ensimmäinen on toteutettu kyselytutkimuksena vuonna 2007. Siinä on kartoitettu alueiden käyttäjien ja
paikallisten asukkaiden odotuksia hankkeen sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Tässä raportissa esitetään
ensimmäisen vaiheen tulokset. Arvioinnin toinen vaihe tullaan toteuttamaan hankkeen loppuvaiheessa 2010,
jolloin voidaan arvioida hankkeeseen kohdistuneiden odotusten toteutumista ja hankkeen vaikutusta alueiden
käyttäjiin ja asukkaisiin.
Yhteenveto tuloksista:
Kohdealueiden käyttö on monipuolista. Alueiden käyttäjät jakautuvat virkistäytyjiin (luonnon tarkkailijat ja luonnossa liikkujat) ja hyödyntäjiin (metsästäjät, kalastajat ja sienestäjät/marjastajat). Hyödyntäjien ja virkistäytyjien
välillä on eroja hankkeeseen kohdistuvissa odotuksissa. Virkistäytyjien keskuudessa muun muassa odotukset hankkeen positiivisista vaikutuksista sekä nykyisiin että uusiin harrastusmahdollisuuksiin ovat selvästi korkeammat kuin
hyödyntäjien keskuudessa.
Hankkeella odotetaan yleisesti ottaen olevan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia paikkakunnan
harrastus- ja ajanviettotapoihin. Vastaajista lähes 80 prosenttia uskoo hankkeen lisäävän paikkakunnan houkuttelevuutta matkailukohteena, mutta hankkeen ei kuitenkaan uskota houkuttelevan uusia asukkaita paikkakunnalle.
Hankkeen uskotaan lisäävän viranomaisten ja paikkakuntalaisten välistä yhteistyötä.
Vastaajat eivät odota hankkeen merkittävästi vaikuttavan omaan ja perheen talouteen. Hankkeen ei myöskään
merkittävästi uskota lisäävän työpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta paikkakunnilla. Vastaajista yli 80 prosenttia
kuitenkin uskoo hankkeen lisäävän luontomatkailua alueella. Lisäksi hankkeen uskotaan kannustavan jonkin verran
paikkakuntalaisten yrittäjyyttä, sekä myös jossain määrin houkuttelevan ulkopaikkakuntalaisia yrittäjiä.
Vastaajat kokevat, että Satakunnan luonnonsuojelualueiden olemassaolo ja erityisesti niiden kunnossapito on tärkeää. Enemmistö vastaajista pitää tarpeellisena luonnonhoitotöiden sekä luontomatkailun lisäämistä kohdealueilla.
Valtaosa vastaajista toivoo lisää mahdollisuuksia vesillä liikkumiseen. Metsästysmahdollisuuksia sen sijaan halutaan
rajoittaa nykyisestä. Puolet vastaajista haluaisi suojella lisää satakuntalaisia luontoalueita ja 80 prosenttia toivoo
suojelun lisäämistä erityisesti vapaaehtoisten suojeluohjelmien puitteissa. Vastaajien mielestä luonnonsuojeluhankkeiden viranomaistyöskentelyssä - kuten tiedotuksessa, päätösten perustelussa ja paikallisten huomioimisessa
päätöksenteossa - on parannettavaa.
Kokemäenjoen varrella sijaitsevien viiden suojelukohteen (Puurijärvi-Isosuo, Vanhakoski, Pirilänkoski, Preiviikinlahti
ja Kokemäenjoen suisto) luontoarvojen turvaaminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Osana hanketta suoritetaan hankkeen sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi. Arviointi tehdään kahdessa vaiheessa,
joista ensimmäinen on toteutettu kyselytutkimuksena vuonna 2007. Siinä on kartoitettu alueiden käyttäjien ja
paikallisten asukkaiden odotuksia hankkeen sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Tässä raportissa esitetään
ensimmäisen vaiheen tulokset. Arvioinnin toinen vaihe tullaan toteuttamaan hankkeen loppuvaiheessa 2010,
jolloin voidaan arvioida hankkeeseen kohdistuneiden odotusten toteutumista ja hankkeen vaikutusta alueiden
käyttäjiin ja asukkaisiin.
Yhteenveto tuloksista:
Kohdealueiden käyttö on monipuolista. Alueiden käyttäjät jakautuvat virkistäytyjiin (luonnon tarkkailijat ja luonnossa liikkujat) ja hyödyntäjiin (metsästäjät, kalastajat ja sienestäjät/marjastajat). Hyödyntäjien ja virkistäytyjien
välillä on eroja hankkeeseen kohdistuvissa odotuksissa. Virkistäytyjien keskuudessa muun muassa odotukset hankkeen positiivisista vaikutuksista sekä nykyisiin että uusiin harrastusmahdollisuuksiin ovat selvästi korkeammat kuin
hyödyntäjien keskuudessa.
Hankkeella odotetaan yleisesti ottaen olevan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia paikkakunnan
harrastus- ja ajanviettotapoihin. Vastaajista lähes 80 prosenttia uskoo hankkeen lisäävän paikkakunnan houkuttelevuutta matkailukohteena, mutta hankkeen ei kuitenkaan uskota houkuttelevan uusia asukkaita paikkakunnalle.
Hankkeen uskotaan lisäävän viranomaisten ja paikkakuntalaisten välistä yhteistyötä.
Vastaajat eivät odota hankkeen merkittävästi vaikuttavan omaan ja perheen talouteen. Hankkeen ei myöskään
merkittävästi uskota lisäävän työpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta paikkakunnilla. Vastaajista yli 80 prosenttia
kuitenkin uskoo hankkeen lisäävän luontomatkailua alueella. Lisäksi hankkeen uskotaan kannustavan jonkin verran
paikkakuntalaisten yrittäjyyttä, sekä myös jossain määrin houkuttelevan ulkopaikkakuntalaisia yrittäjiä.
Vastaajat kokevat, että Satakunnan luonnonsuojelualueiden olemassaolo ja erityisesti niiden kunnossapito on tärkeää. Enemmistö vastaajista pitää tarpeellisena luonnonhoitotöiden sekä luontomatkailun lisäämistä kohdealueilla.
Valtaosa vastaajista toivoo lisää mahdollisuuksia vesillä liikkumiseen. Metsästysmahdollisuuksia sen sijaan halutaan
rajoittaa nykyisestä. Puolet vastaajista haluaisi suojella lisää satakuntalaisia luontoalueita ja 80 prosenttia toivoo
suojelun lisäämistä erityisesti vapaaehtoisten suojeluohjelmien puitteissa. Vastaajien mielestä luonnonsuojeluhankkeiden viranomaistyöskentelyssä - kuten tiedotuksessa, päätösten perustelussa ja paikallisten huomioimisessa
päätöksenteossa - on parannettavaa.