Peltoviljelysten ympäristömittaukset : Kokemuksia Savijoen valuma-alueelta 2005 - 2006
Kulmala, Airi (2006-11)
Ympäristöministeriö
11 / 2006
Julkaisusarja:
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2006This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-11-2482-2Tiivistelmä
Savijoen maatalouspilotin jatkohanke toteutettiin Savijoen valuma-alueella kymmenen tilan kanssa MMM:n rahoituksella v. 2005 - 2006. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen johtamassa hankkeessa keskityttiin lannoitukseen ja
maan laatuun liittyviin kysymyksiin, joissa yhdistyvät viljelyn ja ympäristön yhteiset hyödyt.
Hankkeessa määritettiin jokaisen tilan kahdelta peltolohkolta maan nitraattityppipitoisuuksia eri vuodenaikoina ja
eri tavalla viljellyillä pelloilla sekä verrattiin pikamenetelmällä (Typpilaukku) saatuja tuloksia laboratoriossa saatuihin tuloksiin. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli typen määrä keväällä ennen kylvöä, sillä typpilannoituksen
tarkentamista peltokasveilla on esitetty yhdeksi uudeksi ympäristötuen (v. 2007 - 2013) lisätoimenpiteeksi.
Hankkeessa mitattiin kasvustojen lehtivihreäpitoisuuksia ja pohdittiin mittausten merkitystä muun muassa typen
lisälannoitustarpeen määrittämisessä.
Ympäristötukeen on ehdotettu myös ravinnetaseiden laskentaa, joka oli yksi hankkeen painopisteistä. Varsinaisen
laskennan lisäksi selvitettiin typpi- ja fosforitaseiden yhteyttä eri kasvutekijöihin.
Hankkeessa kokeiltiin tilakohtaisen peltomaan laatutestin kuoppahavainto-osuutta, jossa maasta havainnoidaan
ruokamultakerroksen ja pohjamaan rakennetta. Lisäksi kokeiltiin myös testin täydentäviä osia, joihin kuuluu lierohavainnointi, pinta- ja pohjamaan vedenjohtavuus sekä maahengityksen mittaaminen.
Hankkeen yhteydessä koottiin myös kooste alueella tehdyistä ympäristönhoitoa ja -suojelua koskevista selvityksistä, suunnitelmista ja tietolähteistä.
maan laatuun liittyviin kysymyksiin, joissa yhdistyvät viljelyn ja ympäristön yhteiset hyödyt.
Hankkeessa määritettiin jokaisen tilan kahdelta peltolohkolta maan nitraattityppipitoisuuksia eri vuodenaikoina ja
eri tavalla viljellyillä pelloilla sekä verrattiin pikamenetelmällä (Typpilaukku) saatuja tuloksia laboratoriossa saatuihin tuloksiin. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli typen määrä keväällä ennen kylvöä, sillä typpilannoituksen
tarkentamista peltokasveilla on esitetty yhdeksi uudeksi ympäristötuen (v. 2007 - 2013) lisätoimenpiteeksi.
Hankkeessa mitattiin kasvustojen lehtivihreäpitoisuuksia ja pohdittiin mittausten merkitystä muun muassa typen
lisälannoitustarpeen määrittämisessä.
Ympäristötukeen on ehdotettu myös ravinnetaseiden laskentaa, joka oli yksi hankkeen painopisteistä. Varsinaisen
laskennan lisäksi selvitettiin typpi- ja fosforitaseiden yhteyttä eri kasvutekijöihin.
Hankkeessa kokeiltiin tilakohtaisen peltomaan laatutestin kuoppahavainto-osuutta, jossa maasta havainnoidaan
ruokamultakerroksen ja pohjamaan rakennetta. Lisäksi kokeiltiin myös testin täydentäviä osia, joihin kuuluu lierohavainnointi, pinta- ja pohjamaan vedenjohtavuus sekä maahengityksen mittaaminen.
Hankkeen yhteydessä koottiin myös kooste alueella tehdyistä ympäristönhoitoa ja -suojelua koskevista selvityksistä, suunnitelmista ja tietolähteistä.