Suomi 100 -juhlavuoden vaikutukset: osa 4 : Johtopäätökset: juhlavuoden perintö
Ruokolainen, Olli; Luonila, Mervi; Renko, Vappu; Ruusuvirta, Minna; Toivanen, Mia; Haila, Katri; Ahvonen, Kati; Korhonen, Satu (2021-10-15)
Valtioneuvoston kanslia
15.10.2021
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021:10This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-119-3Tiivistelmä
Tässä raporttikokonaisuutemme johtopäätösosiossa tiivistämme Suomi 100 -juhlavuotta koskevan tutkimushankkeemme tulokset ja esitämme näkemyksemme juhlavuoden perinnöstä. Tavoitteenamme on ollut tuottaa näkemys Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen eri toimijaryhmiin.
Juhlavuosi jättää seuraaville juhlavuosille esikuvaksi laajan osallistamisen toimintamallin, joka kuvaa avoimuudessaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa vuonna 2017.
Yhtäältä juhlavuosi mahdollisti monenlaista, mutta toisaalta sen avulla ei suuremmin korostettu mitään erityistä suomalaista yhteiskuntaa koskevaa aihetta. Juhlavuodella ei pyritty muokkaamaan suuria kansallisia kertomuksia tai kerääntymään kansakuntana voimakkaasti yhteen.
Juhlavuoden ohjelma ja sävy tukevat moniaineksisen suomalaisen kansallisen identiteetin rakentamista jatkossakin. Juhlavuosi osoitti, että valtiollisen juhlavuoden yhteydessä voi käsitellä myös aikaisempaa arkisempia, pienimuotoisempia ja iloisempia aiheita osana suomalaisuutta.
Suomi 100 näyttäytyy ensisijaisesti mahdollistavana ja monimuotoisena ”hyvän fiiliksen” juhlana. Osallisuuden kokemuksia tarkastellessa juhlavuosi näyttäytyy kutsuvana mutta hetkellisenä ilmiönä. Onnistunut ja iloinen juhlavuosi osoitti, että suomalaiset tulevat tarvittaessa edelleen varsin hyvin toimeen keskenään tai vähintäänkin antavat toisilleen tilaa.
Juhlavuosi jättää seuraaville juhlavuosille esikuvaksi laajan osallistamisen toimintamallin, joka kuvaa avoimuudessaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaa vuonna 2017.
Yhtäältä juhlavuosi mahdollisti monenlaista, mutta toisaalta sen avulla ei suuremmin korostettu mitään erityistä suomalaista yhteiskuntaa koskevaa aihetta. Juhlavuodella ei pyritty muokkaamaan suuria kansallisia kertomuksia tai kerääntymään kansakuntana voimakkaasti yhteen.
Juhlavuoden ohjelma ja sävy tukevat moniaineksisen suomalaisen kansallisen identiteetin rakentamista jatkossakin. Juhlavuosi osoitti, että valtiollisen juhlavuoden yhteydessä voi käsitellä myös aikaisempaa arkisempia, pienimuotoisempia ja iloisempia aiheita osana suomalaisuutta.
Suomi 100 näyttäytyy ensisijaisesti mahdollistavana ja monimuotoisena ”hyvän fiiliksen” juhlana. Osallisuuden kokemuksia tarkastellessa juhlavuosi näyttäytyy kutsuvana mutta hetkellisenä ilmiönä. Onnistunut ja iloinen juhlavuosi osoitti, että suomalaiset tulevat tarvittaessa edelleen varsin hyvin toimeen keskenään tai vähintäänkin antavat toisilleen tilaa.