Tiedä ensin, johda sitten : Sote-tietojohtamisen osaamistarpeet sekä kansallisen koulutuksen ja tutkimuksen nykytila
Laihonen, Harri; Saranto, Kaija (2021-11-19)
Laihonen, Harri
Saranto, Kaija
Sosiaali- ja terveysministeriö
19.11.2021
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 2021:33This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6890-5Tiivistelmä
Selvitystyön tuloksena sote-tietojohtamisen osaamistarpeista sekä koulutuksen ja
tutkimuksen nykytilasta tehtiin seuraavat johtopäätökset:
1) Osaamistarpeita koskeva keskustelu on vaikeasti irrotettavissa tiedonhallinnan tietosisältö- ja välinekeskustelusta. Tämä määrittää ja rajoittaa tietojohtamisen parissa käytävää keskustelua, sen luonnetta, sisältöjä ja osallistujia.
2) Tietojohtamisen tutkimus on painottunut tiedonhallinnan ja tiedolla johtamisen kysymyksiin. Tiedonhallinnan osaamisista on olemassa tutkimustietoa, mutta tietojohtamisen tutkimuksessa ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota osaamiskeskusteluun.
3) Korkeakoulujen sote-tietojohtamisen ja -tiedonhallinnan koulutustarjonta on vähäistä ja hajanaista. Kansallisesti tarjolla on yksi sote-tiedonhallinnan tutkintoon johtava koulutusohjelma, ja yleisissä tietojohtamisen tutkintoon johtavissa koulutuksissa sote-konteksti jää epäselväksi.
Toimenpide-ehdotukset kohdentuvat:
1) Sote-tietojohtamisen osaamistarpeiden tunnistamiseen, toimenkuvien kehittämiseen ja osaamisvinoumien korjaamiseen.
2) Tietojohtamisen tutkimuksen rahoituksen vahvistamiseen sekä tutkimusympäristöjen ja tutkimusyhteistyön kehittämiseen.
3) Tietojohtamisen opetuksen sisältöjen integrointiin, harjoittelumahdollisuuksien
lisäämiseen ja avoimen koulutuksen vahvistamiseen.
tutkimuksen nykytilasta tehtiin seuraavat johtopäätökset:
1) Osaamistarpeita koskeva keskustelu on vaikeasti irrotettavissa tiedonhallinnan tietosisältö- ja välinekeskustelusta. Tämä määrittää ja rajoittaa tietojohtamisen parissa käytävää keskustelua, sen luonnetta, sisältöjä ja osallistujia.
2) Tietojohtamisen tutkimus on painottunut tiedonhallinnan ja tiedolla johtamisen kysymyksiin. Tiedonhallinnan osaamisista on olemassa tutkimustietoa, mutta tietojohtamisen tutkimuksessa ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota osaamiskeskusteluun.
3) Korkeakoulujen sote-tietojohtamisen ja -tiedonhallinnan koulutustarjonta on vähäistä ja hajanaista. Kansallisesti tarjolla on yksi sote-tiedonhallinnan tutkintoon johtava koulutusohjelma, ja yleisissä tietojohtamisen tutkintoon johtavissa koulutuksissa sote-konteksti jää epäselväksi.
Toimenpide-ehdotukset kohdentuvat:
1) Sote-tietojohtamisen osaamistarpeiden tunnistamiseen, toimenkuvien kehittämiseen ja osaamisvinoumien korjaamiseen.
2) Tietojohtamisen tutkimuksen rahoituksen vahvistamiseen sekä tutkimusympäristöjen ja tutkimusyhteistyön kehittämiseen.
3) Tietojohtamisen opetuksen sisältöjen integrointiin, harjoittelumahdollisuuksien
lisäämiseen ja avoimen koulutuksen vahvistamiseen.