Toiveena monipuolinen asukasrakenne
Beqiri, Nexhat (2008-10-02)
Beqiri, Nexhat
Sisäministeriö
02.10.2008
Julkaisusarja:
Sisäasiainministeriön julkaisut 2008:30This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-491-377-5Tiivistelmä
Sisäasiainministeriön 27.3.08 asettama Yhdenvertaisuus asumisessa -hanke toteutti kenttäselvityksen asumisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien sekä romanien kohdalla. Yhdenvertaisuus asumisessa -hanke on Suomen kansallinen hankeosuus Espanjan sosiaali- ja työministeriön koordinoimassa eurooppalaisessa Building Inclusion -projektissa, jonka tavoitteena on edistää maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen yhdenvertaisuutta asumisessa sekä palvelujen saatavuudessa.
Selvitystä varten haastateltiin 45 maahanmuuttajaa ja 12 romania kuudesta eri kaupunginosasta Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta (Vuosaari, Jakomäki, Hakunila, Koivukylä, Matinkylä ja Suvela). Lisäksi taustoittavaksi aineistoksi haastateltiin kymmentä viranomaista ja järjestötoimijaa. Tutkimuksessa selvitettiin yhdenvertaisuuden toteutumista seuraavissa asumisen ulottuvuuksissa: asunnon saannissa, asunnon hakuprosessissa, asuinalueen valinnassa sekä asuinalueiden palveluissa. Selvitys on muotoaan laadullinen eikä pienen otoksen perusteella voida tehdä tilastollisia päätelmiä. Tutkimustulokset kuitenkin kertovat haastateltavien omista kokemuksista asumisen yhdenvertaisuudesta.
Haastatelluista maahanmuuttajista ja romaneista 86 prosenttia asui vuokralla ja heistä 79 prosenttia kaupunkien vuokra-asunnoissa, loput yksityisillä vuokranantajilla. Asuntonsa omisti kahdeksan maahanmuuttajaa. Haastateltujen mukaan asumisen etninen yhdenvertaisuus näyttää toteutuvan hyvin vain kaupunkien vuokra-asuntojen saannissa. Haastatteluhetkellä 57 vastaajasta vain yksi romani oli vailla asuntoa.
Kukaan haastatelluista maahanmuuttajasta ei halunnut, että asuinalue muodostuisi pelkästään maahanmuuttajista eikä edes samaan etniseen ryhmään kuuluvista ihmisistä. Sen sijaan asuinalueille toivotaan monipuolista asukasrakennetta, erityisesti naapureiksi toivotaan kantaväestöön kuuluvia lapsiperheitä. Näyttää kuitenkin siltä, että kerrostalo- ja korttelikohtaista keskittymistä on jo tapahtunut ja tapahtuu, vaikka se ei ole maahanmuuttajien eikä asuntoviranomaisten tavoitteena. Yksi keskittymien syntyyn vaikuttavista tekijöistä näyttää haastattelutulosten perusteella olevan kantaväestön muuttaminen pois alueilta.
Keskittymisen koettiin tekevän yhteiskuntaan integroitumisesta mahdottoman. Lisäksi koettiin, että keskittyminen lisää kantaväestössä ennakkoluuloja ja rasismia sekä pelätään leimautumisen vaaraa. Syntyneissä kerrostalokohtaisissa keskittymissä esiintyy tulosten perusteella konflikteja ja syrjintää niin kantaväestön, eri maahanmuuttajaryhmien kuin myös samaan etniseen ryhmään kuuluvien kesken. Myös romanit haluavat monipuolista asukasrakennetta asuinalueilleen: romanien asumisen keskittymää ei haluta oman kulttuurin säilyttämisen ja leimautumisen vaaran vuoksi.
Asunnon hakuprosessissa etniseen alkuperään kohdistuvaa syrjintää oli kokenut kolmasosa haastatelluista maahanmuuttajista ja puolet romaneista. Haastatelluista kolmasosa ei ollut tyytyväinen asuinalueidensa kouluihin yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Haastatelluista maahanmuuttajista sekä romaneista lähes puolet koki, että kaikissa heidän käyttämissään palveluissa heitä syrjitään.
Selvitystä varten haastateltiin 45 maahanmuuttajaa ja 12 romania kuudesta eri kaupunginosasta Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta (Vuosaari, Jakomäki, Hakunila, Koivukylä, Matinkylä ja Suvela). Lisäksi taustoittavaksi aineistoksi haastateltiin kymmentä viranomaista ja järjestötoimijaa. Tutkimuksessa selvitettiin yhdenvertaisuuden toteutumista seuraavissa asumisen ulottuvuuksissa: asunnon saannissa, asunnon hakuprosessissa, asuinalueen valinnassa sekä asuinalueiden palveluissa. Selvitys on muotoaan laadullinen eikä pienen otoksen perusteella voida tehdä tilastollisia päätelmiä. Tutkimustulokset kuitenkin kertovat haastateltavien omista kokemuksista asumisen yhdenvertaisuudesta.
Haastatelluista maahanmuuttajista ja romaneista 86 prosenttia asui vuokralla ja heistä 79 prosenttia kaupunkien vuokra-asunnoissa, loput yksityisillä vuokranantajilla. Asuntonsa omisti kahdeksan maahanmuuttajaa. Haastateltujen mukaan asumisen etninen yhdenvertaisuus näyttää toteutuvan hyvin vain kaupunkien vuokra-asuntojen saannissa. Haastatteluhetkellä 57 vastaajasta vain yksi romani oli vailla asuntoa.
Kukaan haastatelluista maahanmuuttajasta ei halunnut, että asuinalue muodostuisi pelkästään maahanmuuttajista eikä edes samaan etniseen ryhmään kuuluvista ihmisistä. Sen sijaan asuinalueille toivotaan monipuolista asukasrakennetta, erityisesti naapureiksi toivotaan kantaväestöön kuuluvia lapsiperheitä. Näyttää kuitenkin siltä, että kerrostalo- ja korttelikohtaista keskittymistä on jo tapahtunut ja tapahtuu, vaikka se ei ole maahanmuuttajien eikä asuntoviranomaisten tavoitteena. Yksi keskittymien syntyyn vaikuttavista tekijöistä näyttää haastattelutulosten perusteella olevan kantaväestön muuttaminen pois alueilta.
Keskittymisen koettiin tekevän yhteiskuntaan integroitumisesta mahdottoman. Lisäksi koettiin, että keskittyminen lisää kantaväestössä ennakkoluuloja ja rasismia sekä pelätään leimautumisen vaaraa. Syntyneissä kerrostalokohtaisissa keskittymissä esiintyy tulosten perusteella konflikteja ja syrjintää niin kantaväestön, eri maahanmuuttajaryhmien kuin myös samaan etniseen ryhmään kuuluvien kesken. Myös romanit haluavat monipuolista asukasrakennetta asuinalueilleen: romanien asumisen keskittymää ei haluta oman kulttuurin säilyttämisen ja leimautumisen vaaran vuoksi.
Asunnon hakuprosessissa etniseen alkuperään kohdistuvaa syrjintää oli kokenut kolmasosa haastatelluista maahanmuuttajista ja puolet romaneista. Haastatelluista kolmasosa ei ollut tyytyväinen asuinalueidensa kouluihin yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Haastatelluista maahanmuuttajista sekä romaneista lähes puolet koki, että kaikissa heidän käyttämissään palveluissa heitä syrjitään.