Yksi yhdestä -periaatteen kokeilu työ- ja elinkeinoministeriössä vuosina 2019 ja 2020 – Kokeiluhankkeen vuosiraportti
Mähönen, Erno (2021-12-20)
Mähönen, Erno
työ- ja elinkeinoministeriö
20.12.2021
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:65This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-903-2Tiivistelmä
Yksi yhdestä -periaate tarkoittaa valtionhallinnon tavoitetta, jossa yrityksiin kohdistuvan suorat sääntelytaakan pyritään korvaamaan vähintään vastaavan arvoisella taakan kevennyksellä toisessa yhteydessä. Vuonna 2017 alkanutta kokeilua on jatkettu työ- ja elinkeinoministeriössä vuosina 2019–2020. Periaate koskee vain kansallista sääntelyä, ja siihen on sovellettu eräitä muita rajauksia. Vuonna 2019 ei annettu yhtään työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemaa hallituksen esitystä, jolla olisi ollut merkittäviä vaikutuksia yrityksiin kohdistuvaan sääntelytaakkaan. Syynä oli pääosin hallituskauden vaihtuminen.
Vuonna 2020 työ- ja elinkeinoministeriöstä annetut hallituksen esitykset vähensivät yrityksiin kohdistuvaa sääntelytaakkaa vuositasolla noin 490 000 euroa. Taakan vähennys syntyi päästökauppalain sekä työsopimus- ja yhteistoimintalain muutoksista. Sääntelytaakan arviointi on edennyt Sääntelyn sujuvoittamisen työryhmän perustamisen myötä, mutta tulevien toimintatapojen määrittäminen on vielä tekemättä. On ratkaisematta, miten sääntelytaakan kehitystä arvioidaan ja raportoidaan valtioneuvostotasolla ja millaisilla toimintatavoilla tarpeetonta sääntelytaakkaa pyritään vähentämään.
Vuonna 2020 työ- ja elinkeinoministeriöstä annetut hallituksen esitykset vähensivät yrityksiin kohdistuvaa sääntelytaakkaa vuositasolla noin 490 000 euroa. Taakan vähennys syntyi päästökauppalain sekä työsopimus- ja yhteistoimintalain muutoksista. Sääntelytaakan arviointi on edennyt Sääntelyn sujuvoittamisen työryhmän perustamisen myötä, mutta tulevien toimintatapojen määrittäminen on vielä tekemättä. On ratkaisematta, miten sääntelytaakan kehitystä arvioidaan ja raportoidaan valtioneuvostotasolla ja millaisilla toimintatavoilla tarpeetonta sääntelytaakkaa pyritään vähentämään.