Vakaasta valvojasta muutoksen mahdollistajaksi : Energiaviraston ulkopuolinen arviointi
Uusikylä, Petri; Lintinen, Urho; Jalonen, Harri; Pelttari, Hannu; Peura, Pekka; Oreschnikoff, Aleksis (2021-12-22)
Uusikylä, Petri
Lintinen, Urho
Jalonen, Harri
Pelttari, Hannu
Peura, Pekka
Oreschnikoff, Aleksis
Työ- ja elinkeinoministeriö
22.12.2021
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:66This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-919-3Tiivistelmä
Tämän arviointiraportin tavoitteena on tuottaa kattavaan analyysiin perustuva näkemys Energiaviraston toiminnasta, johtamisesta ja toiminnan vaikuttavuudesta sekä esittää johtopäätöksiä ja suosituksia näiden kehittämiseksi. Arviointi toteutetaan ajankohtana, jolloin energia- ja ilmastokysymykset ovat globaalin, eurooppalaisen ja kansallisen politiikan keskiössä. Ilmastotavoitteiden toteuttaminen vaatii uusia teknologisia läpimurtoja, kuluttajien käyttäytymisen muutosta mutta myös kansallisen politiikan ja sääntelykehikon uudistamista. Viimeksi mainituissa Energiavirastolla on keskeinen rooli ja tehtävä. Se voi kuitenkin proaktiivisesti vaikuttaa myös yritysten toimintaan ja ”energiakansalaisten” käyttäytymisen muutokseen.
Arviointi osoittaa, että Energiavirasto on nykyisessä toiminnassaan onnistunut varsin hyvin. Osaaminen ja asiantuntemus virastossa on korkealla tasolla ja luottamus viraston puolueetonta toimintaa kohtaan on suurta valvottavien tai luvanvaraista toimintaa harjoittavien yritysten parissa. Sen sijaan suuren yleisön ja median silmissä virasto vaikuttaa jossain määrin passiiviselta ja reaktiiviselta. Tässä taustalla on osittain puutteellinen ymmärrys viraston toimivallasta esimerkiksi sähkön siirtohinnoittelun kaltaisten asioiden suhteen. Osittain se kertoo kuitenkin myös viraston viestinnän ja toimintakulttuurin kehittämistarpeista. Energiamurros edellyttää siirtymistä ennakoivaan ohjaukseen ja viisaaseen sääntelyyn.
Arviointiraportti sisältää kahdeksan kehittämissuositusta. Uuden vuosikymmenen Energiaviraston tulisi olla visionäärinen energia-alan kansallinen viranomainen, joka hoitaa puolueettomasti sille kuuluvan toimeenpano- ja valvontatehtävän mutta tarjoaa aktiivisesti osaamistaan myös suomalaisen energia- ja ilmastopolitiikan uudistamisen tueksi. Parhaiten näiden tehtävien samanaikaisessa toteuttamisessa onnistutaan, jos viraston toimintolähtöistä strategiaa ja organisaatiomallia kehitetään suuntaan, jossa valvonta- ja edistämistehtävät voidaan toiminnallisesti erottaa toisistaan ja luoda täydentävien kyvykkyyksien varaan perustuva nykyaikainen asiantuntijavirasto. Tällaisen uudistuksen toteuttaminen ei välttämättä vaadi Energiavirastoa koskevan lain ja asetuksen uudelleenmäärittelyä vaan on toteutettavissa työjärjestyksen muutosten ja sisäisen organisoinnin kautta. Onnistuakseen muutos vaatii kuitenkin ohjaavalta ministeriöltä (TEM) aktiivista konserni- ja tulosohjauksen otetta
Arviointi osoittaa, että Energiavirasto on nykyisessä toiminnassaan onnistunut varsin hyvin. Osaaminen ja asiantuntemus virastossa on korkealla tasolla ja luottamus viraston puolueetonta toimintaa kohtaan on suurta valvottavien tai luvanvaraista toimintaa harjoittavien yritysten parissa. Sen sijaan suuren yleisön ja median silmissä virasto vaikuttaa jossain määrin passiiviselta ja reaktiiviselta. Tässä taustalla on osittain puutteellinen ymmärrys viraston toimivallasta esimerkiksi sähkön siirtohinnoittelun kaltaisten asioiden suhteen. Osittain se kertoo kuitenkin myös viraston viestinnän ja toimintakulttuurin kehittämistarpeista. Energiamurros edellyttää siirtymistä ennakoivaan ohjaukseen ja viisaaseen sääntelyyn.
Arviointiraportti sisältää kahdeksan kehittämissuositusta. Uuden vuosikymmenen Energiaviraston tulisi olla visionäärinen energia-alan kansallinen viranomainen, joka hoitaa puolueettomasti sille kuuluvan toimeenpano- ja valvontatehtävän mutta tarjoaa aktiivisesti osaamistaan myös suomalaisen energia- ja ilmastopolitiikan uudistamisen tueksi. Parhaiten näiden tehtävien samanaikaisessa toteuttamisessa onnistutaan, jos viraston toimintolähtöistä strategiaa ja organisaatiomallia kehitetään suuntaan, jossa valvonta- ja edistämistehtävät voidaan toiminnallisesti erottaa toisistaan ja luoda täydentävien kyvykkyyksien varaan perustuva nykyaikainen asiantuntijavirasto. Tällaisen uudistuksen toteuttaminen ei välttämättä vaadi Energiavirastoa koskevan lain ja asetuksen uudelleenmäärittelyä vaan on toteutettavissa työjärjestyksen muutosten ja sisäisen organisoinnin kautta. Onnistuakseen muutos vaatii kuitenkin ohjaavalta ministeriöltä (TEM) aktiivista konserni- ja tulosohjauksen otetta