Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys
Rannanpää, Sari; Antikainen, Janne; Aro, Rasmus; Huttunen, Jaakko; Hovi, Sebastian; Pitkänen, Kati; Strandell, Anna; Nurmio, Kimmo; Rehunen, Antti; Vihinen, Hilkka; Lehtonen, Olli; Muilu, Toivo; Weckroth, Mikko (2022-01-28)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Valtioneuvoston kanslia
28.01.2022
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:9This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-150-6Tiivistelmä
Monipaikkaisuus on lisääntynyt erityisesti työn muutosten, vapaa-ajan lisääntymisen, kaupungistumisen voimistumisen sekä liikenne- ja viestintätekniikan kehityksen ansiosta.
Tässä raportissa määritellään monipaikkaisuus ja tarkastellaan sen nykytilaa, kestävyyttä ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä sekä tunnistetaan keskeisiä keinoja, joilla voidaan edistää kestävää monipaikkaisuutta.
Monipaikkaisuuden tilalliset ja ajalliset ulottuvuudet vaihtelevat hyvinkin merkittävästi, ja se näyttäytyy ja kohtelee eri alueita eri tavalla.
Ennustemallin mukaan monipaikkaisen väestön painopiste siirtyy 2020-luvulla entistä vahvemmin kohti Etelä-Suomea suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueille, mutta monipaikkainen väestö levittäytyy laajemmalle vaikutusalueelle. Väestön ikääntyminen näkyy vapaa-ajan asujien voimakkaana ikääntymisenä. Monipaikkaisten huomiointi suunnittelussa muuttaa kuvaa tulevaisuuden väestön liikkumisen ja palvelujen tarpeesta.
Monipaikkaisuus siirtää kotitalouksien kulutusta maakuntien välillä kausittain erityisesti vapaa-ajan asumisen välityksellä. Monipaikkaisuuden muodoista pendelöinti vaikuttaa eniten kuntien väliseen nettotulovirtaan työmatkakuluvähennysten kautta. Monipaikkaisuuden ekologista kestävyyttä voi edistää erityisesti tukemalla kestävää liikkumista ja energiamuotoja.
Tässä raportissa määritellään monipaikkaisuus ja tarkastellaan sen nykytilaa, kestävyyttä ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä sekä tunnistetaan keskeisiä keinoja, joilla voidaan edistää kestävää monipaikkaisuutta.
Monipaikkaisuuden tilalliset ja ajalliset ulottuvuudet vaihtelevat hyvinkin merkittävästi, ja se näyttäytyy ja kohtelee eri alueita eri tavalla.
Ennustemallin mukaan monipaikkaisen väestön painopiste siirtyy 2020-luvulla entistä vahvemmin kohti Etelä-Suomea suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueille, mutta monipaikkainen väestö levittäytyy laajemmalle vaikutusalueelle. Väestön ikääntyminen näkyy vapaa-ajan asujien voimakkaana ikääntymisenä. Monipaikkaisten huomiointi suunnittelussa muuttaa kuvaa tulevaisuuden väestön liikkumisen ja palvelujen tarpeesta.
Monipaikkaisuus siirtää kotitalouksien kulutusta maakuntien välillä kausittain erityisesti vapaa-ajan asumisen välityksellä. Monipaikkaisuuden muodoista pendelöinti vaikuttaa eniten kuntien väliseen nettotulovirtaan työmatkakuluvähennysten kautta. Monipaikkaisuuden ekologista kestävyyttä voi edistää erityisesti tukemalla kestävää liikkumista ja energiamuotoja.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.