Julkinen tuki matkailuhankkeisiin Suomessa 2014–2020
Antikainen, Janne; Heikkinen, Benjamin; Nyman, Juho; Rannanpää, Sari; Hakkarainen, Maria; Harju-Myllyaho, Anu (2022-02-01)
työ- ja elinkeinoministeriö
01.02.2022
Julkaisusarja:
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:7This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-614-7Tiivistelmä
Selvitys kokoaa ajankohtaisen tiedon Suomessa matkailuun ohjatun julkisen tuen määrästä, alueellisesta ja sisällöllisestä kohdentumisesta sekä matkailun kehittämishankkeiden toteumasta vuosina 2014–2020. Selvityksen pohjalta laadittiin myös suosituksia julkisen hankerahoituksen kehittämisestä. Lisäksi selvityksessä luotiin katsaus vuonna 2020 matkailualalle kohdennetuista koronatuista.
Matkailun julkinen kokonaisrahoitus vuosina 2014–2020 oli yhteensä noin 693 miljoonaa euroa, josta matkailun hanketoiminnan osuus noin 367 miljoonaa euroa. Merkittävä osa matkailuhankkeista on EU-osarahoitteisia hankkeita. Alueellisesti hankerahoitus on kohdistunut erityisesti Pohjois-Suomeen ja Lappiin. Eniten rahoitusta on kohdistunut matkailualalle yritystukien muodossa (erityisesti investointituet) sekä matkailun operatiivisen toiminnan kehittämiseen (mm. matkailumarkkinointi ja tuotekehitys).
Selvityksen tulosten perusteella rahoitusta tulisi kohdentaa jatkossa laajempiin hankekokonaisuuksiin sekä kestävän matkailun ja digitalisaation edistämiseen. Myös alueiden välistä yhteistyötä sekä hanketoiminnan pitkäjänteisyyttä ja kansainvälisyyttä olisi syytä vahvistaa. Lisäksi esille nousivat tiedolla johtamisen hyödyntäminen kehittämistoiminnassa ja hanketoiminnan seurantatiedon systemaattisempi koostaminen. Matkailualan toimijoiden tietoisuutta eri rahoituslähteistä olisi vahvistettava.
Matkailun julkinen kokonaisrahoitus vuosina 2014–2020 oli yhteensä noin 693 miljoonaa euroa, josta matkailun hanketoiminnan osuus noin 367 miljoonaa euroa. Merkittävä osa matkailuhankkeista on EU-osarahoitteisia hankkeita. Alueellisesti hankerahoitus on kohdistunut erityisesti Pohjois-Suomeen ja Lappiin. Eniten rahoitusta on kohdistunut matkailualalle yritystukien muodossa (erityisesti investointituet) sekä matkailun operatiivisen toiminnan kehittämiseen (mm. matkailumarkkinointi ja tuotekehitys).
Selvityksen tulosten perusteella rahoitusta tulisi kohdentaa jatkossa laajempiin hankekokonaisuuksiin sekä kestävän matkailun ja digitalisaation edistämiseen. Myös alueiden välistä yhteistyötä sekä hanketoiminnan pitkäjänteisyyttä ja kansainvälisyyttä olisi syytä vahvistaa. Lisäksi esille nousivat tiedolla johtamisen hyödyntäminen kehittämistoiminnassa ja hanketoiminnan seurantatiedon systemaattisempi koostaminen. Matkailualan toimijoiden tietoisuutta eri rahoituslähteistä olisi vahvistettava.