Kokemuksia lukuvuosimaksujen käyttöönotosta suomalaisissa korkeakouluissa : Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmän loppuraportti
Opetus- ja kulttuuriministeriö
10.02.2022
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:3Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-790-1Tiivistelmä
Opetus‐ ja kulttuuriministeriö asetti maaliskuussa 2017 lukuvuosimaksujen käyttöönoton seurantaa ja arviointia varten työryhmän, jonka tehtävänä oli mm. seurata ja arvioida lukuvuosimaksujen käyttöönoton vaikutuksia sekä kerätä tietoa korkeakoulujen apurahakäytännöistä.
Työryhmä on työssään hyödyntänyt tilasto- ja tutkimustietoa, toteuttanut kaksi korkeakouluille ja kaksi kansainvälisille opiskelijoille suunnattua kyselyä sekä järjestänyt sidosryhmille kolme keskustelutilaisuutta. Tarkastelu tässä loppuraportissa pohjautuu näille aineistoille.
Työryhmä toteaa, ettei lukuvuosimaksujen käyttöönotolla ole ollut pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymiseen tai EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden halukkuuteen opiskella suomalaisissa korkeakouluissa. Suomen maine korkeatasoisen koulutuksen maana on edelleen tärkeä vetovoimatekijä.
Korkeakoulujen lukuvuosimaksuista saama taloudellinen tuotto on kasvanut tarkasteluaikana maksuvelvollisten opiskelijoiden määrän kasvaessa. Korkeakoulut käyttävät merkittävän osan lukuvuosimaksujen potentiaalisesta tuotosta maksuista vapauttamiseen ja opiskelijoiden apurahoihin.
Korkeakoulut ovat tehneet keskenään erilaisia valintoja lukuvuosimaksujen käyttöönotossa ja kansainvälisessä opiskelijarekrytoinnissa. Kaikkiin korkeakouluihin ei tule kansainvälisiä opiskelijoita entiseen tapaan, eivätkä lukuvuosimaksut näyttäydy kaikissa korkeakouluissa merkittävänä tulonlähteenä.
Korkeakoulujen opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä palveluihin, mutta erityisesti tukea kansainvälisten opiskelijoiden työelämään integroitumiseksi tulee edelleen kehittää.
Työryhmä esittää 15 kehittämisehdotusta lukuvuosimaksu- ja apurahakäytäntöihin, opiskelijarekrytointiin ja opiskelijoiden tukemiseen.
Työryhmä on työssään hyödyntänyt tilasto- ja tutkimustietoa, toteuttanut kaksi korkeakouluille ja kaksi kansainvälisille opiskelijoille suunnattua kyselyä sekä järjestänyt sidosryhmille kolme keskustelutilaisuutta. Tarkastelu tässä loppuraportissa pohjautuu näille aineistoille.
Työryhmä toteaa, ettei lukuvuosimaksujen käyttöönotolla ole ollut pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymiseen tai EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden halukkuuteen opiskella suomalaisissa korkeakouluissa. Suomen maine korkeatasoisen koulutuksen maana on edelleen tärkeä vetovoimatekijä.
Korkeakoulujen lukuvuosimaksuista saama taloudellinen tuotto on kasvanut tarkasteluaikana maksuvelvollisten opiskelijoiden määrän kasvaessa. Korkeakoulut käyttävät merkittävän osan lukuvuosimaksujen potentiaalisesta tuotosta maksuista vapauttamiseen ja opiskelijoiden apurahoihin.
Korkeakoulut ovat tehneet keskenään erilaisia valintoja lukuvuosimaksujen käyttöönotossa ja kansainvälisessä opiskelijarekrytoinnissa. Kaikkiin korkeakouluihin ei tule kansainvälisiä opiskelijoita entiseen tapaan, eivätkä lukuvuosimaksut näyttäydy kaikissa korkeakouluissa merkittävänä tulonlähteenä.
Korkeakoulujen opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä palveluihin, mutta erityisesti tukea kansainvälisten opiskelijoiden työelämään integroitumiseksi tulee edelleen kehittää.
Työryhmä esittää 15 kehittämisehdotusta lukuvuosimaksu- ja apurahakäytäntöihin, opiskelijarekrytointiin ja opiskelijoiden tukemiseen.