Verotus lentoliikenteen päästöohjauksessa : Esiselvitys
Lapp, Tuomo; Kantala, Tommi; Mäkinen, Sami; Haapamäki, Taina; Taskila, Tero; Honkatukia, Juha (2022-02-25)
Lapp, Tuomo
Kantala, Tommi
Mäkinen, Sami
Haapamäki, Taina
Taskila, Tero
Honkatukia, Juha
Valtioneuvoston kanslia
25.02.2022
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:19This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-346-3Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, millaisia toteutusvaihtoehtoja lentoverolle olisi Suomessa, millainen vaikutus päästöjen määrään vaihtoehdoilla olisi, sekä millaisia taloudellisia vaikutuksia näillä olisi. Yksityiskohtaisempaan tarkasteluun valittiin kolme vaihtoehtoa: lippuvero (lentolipun hintaan lisättävä matkan pituuden mukaan porrastuva vero), nousuvero (kiinteä lentokohtainen vero) ja polttoainevero.
Toteutusvaihtoehtojen arvioidaan vähentävän lentomatkustusta 1,6–2,8 % ja lentojen määrää 2,6–5,6 %. Lentoliikenteen päästöjen arvioidaan vähenevän 1,8–2,3 %.
Toteutusvaihtoehtojen negatiivinen vaikutus kansantuotteeseen on 0,02–0,05 %. Vaikutuksen suuruus on riippuvainen siitä, palautetaanko vero kotitalouksille neutraaleina tulonsiirtoina. Toimialoista vaikutus on suurin lentoliikenteen palveluihin ja yksityisiin palveluihin. Alueelliset vaikutukset keskittyvät Uudellemaalle, jossa myös matkailutulon menetys on suurin.
Lentoveron avulla saavutettavan päästövähennyksen kansantaloudellinen kustannus on 470–710 €/CO2t, jos vero palautetaan kotitalouksille, ja 870–1 000 €/CO2t, jos veroa ei palauteta. Tarkastelluista vaihtoehdoista lippuvero on kustannustehokkain molemmissa tapauksissa. Toisaalta polttoaineveroon liittyy vahvuuksia, joita tutkimuksessa käytetty kysyntä- ja tarjontamallinnusmenetelmä ei huomioi.
Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.
Toteutusvaihtoehtojen arvioidaan vähentävän lentomatkustusta 1,6–2,8 % ja lentojen määrää 2,6–5,6 %. Lentoliikenteen päästöjen arvioidaan vähenevän 1,8–2,3 %.
Toteutusvaihtoehtojen negatiivinen vaikutus kansantuotteeseen on 0,02–0,05 %. Vaikutuksen suuruus on riippuvainen siitä, palautetaanko vero kotitalouksille neutraaleina tulonsiirtoina. Toimialoista vaikutus on suurin lentoliikenteen palveluihin ja yksityisiin palveluihin. Alueelliset vaikutukset keskittyvät Uudellemaalle, jossa myös matkailutulon menetys on suurin.
Lentoveron avulla saavutettavan päästövähennyksen kansantaloudellinen kustannus on 470–710 €/CO2t, jos vero palautetaan kotitalouksille, ja 870–1 000 €/CO2t, jos veroa ei palauteta. Tarkastelluista vaihtoehdoista lippuvero on kustannustehokkain molemmissa tapauksissa. Toisaalta polttoaineveroon liittyy vahvuuksia, joita tutkimuksessa käytetty kysyntä- ja tarjontamallinnusmenetelmä ei huomioi.
Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.