Tavoitteena syrjimätön työelämä : Työsyrjinnän nykytila ja keinoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi
Kanninen, Ohto; Virkola, Tuomo; Lilja, Eero; Rask, Shadia (2022-03-01)
Kanninen, Ohto
Virkola, Tuomo
Lilja, Eero
Rask, Shadia
Valtioneuvoston kanslia
01.03.2022
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:20This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-362-3Tiivistelmä
Kuvaamme tässä raportissa työsyrjinnän yleisyyttä ja rekrytointisyrjinnän ehkäisyä.
Aluksi selvitämme työelämässä esiintyvän syrjinnän yleisyyttä ja ajankohtaista tilannetta. Valotamme työsyrjinnän yleisyyttä eri aineistojen avulla useasta näkökulmasta. Survey-aineistot kuvaavat koettua ja havaittua syrjintää eri perusteittain, kuten sukupuoli, ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kieli, uskonto tai vakaumus, mielipide tai poliittinen toiminta tai ammattiyhdistystoiminta, terveydentila, vammaisuus, ja seksuaalinen suuntautuminen. Viranomaisaineistoista tarkasteltavat syrjintäilmoitukset ja -tuomiot ovat keskeinen osa syrjintää koskevaa tietoa. Rekisteripohjainen tilastoaineisto täydentää survey-aineistojen ja viranomaisaineistojen antamaa syrjintätietoa.
Tarkastelemme myös rekrytointisyrjinnän ehkäisyä. Tutkimuskirjallisuus osoittaa uskottavasti, että useita ryhmiä syrjitään rekrytoinnin yhteydessä. Tutkimuksista ei löydy yksittäistä interventiota (mm. rekrytoijien asenteisiin vaikuttaminen, teknologian käyttäminen rekrytointitilanteessa, rekrytointiprosessin anonymisointi, työnhakijoille suunnattu viestintä) joka systemaattisesti toimisi rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi. Esittelemme myös alustavia tuloksia Helsingin kaupungin vuoden 2020 anonyymin rekrytoinnin kokeilusta.
Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.
Aluksi selvitämme työelämässä esiintyvän syrjinnän yleisyyttä ja ajankohtaista tilannetta. Valotamme työsyrjinnän yleisyyttä eri aineistojen avulla useasta näkökulmasta. Survey-aineistot kuvaavat koettua ja havaittua syrjintää eri perusteittain, kuten sukupuoli, ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kieli, uskonto tai vakaumus, mielipide tai poliittinen toiminta tai ammattiyhdistystoiminta, terveydentila, vammaisuus, ja seksuaalinen suuntautuminen. Viranomaisaineistoista tarkasteltavat syrjintäilmoitukset ja -tuomiot ovat keskeinen osa syrjintää koskevaa tietoa. Rekisteripohjainen tilastoaineisto täydentää survey-aineistojen ja viranomaisaineistojen antamaa syrjintätietoa.
Tarkastelemme myös rekrytointisyrjinnän ehkäisyä. Tutkimuskirjallisuus osoittaa uskottavasti, että useita ryhmiä syrjitään rekrytoinnin yhteydessä. Tutkimuksista ei löydy yksittäistä interventiota (mm. rekrytoijien asenteisiin vaikuttaminen, teknologian käyttäminen rekrytointitilanteessa, rekrytointiprosessin anonymisointi, työnhakijoille suunnattu viestintä) joka systemaattisesti toimisi rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi. Esittelemme myös alustavia tuloksia Helsingin kaupungin vuoden 2020 anonyymin rekrytoinnin kokeilusta.
Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.