Vammaisten henkilöiden kokeman lähisuhdeväkivallan yleisyys ja palvelujen saatavuus : Määrällinen ja laadullinen tarkastelu
Luoma, Minna-Liisa; Valtokari, Maria; Väre, Anna; Holm, Marja; Sainio, Päivi; Ervasti, Eetu; Vuorenmaa, Maaret; Hiekkala, Sinikka; Leppäjoki-Tiistola, Sanna; Heini, Annina; Purhonen, Sanni (2022-03-17)
Valtioneuvoston kanslia
17.03.2022
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:24This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-016-5Tiivistelmä
Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää vammaisten henkilöiden kokeman lähisuhdeväkivallan yleisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä. Hankkeen tulosten avulla huomioidaan lähisuhdeväkivallan ilmiö ja sen yleisyys sekä annetaan toimenpidesuosituksia.
Aineistoina tutkimuksessa on käytetty väestötutkimusaineistoja, joita ovat FinLapset (2018), Kouluterveyskysely (2019, 2021) FinSote -tutkimukset (2018, 2020) ja FinTerveys 2017 -seurantatutkimus (2020). Näiden lisäksi aineistoina käytettiin hankkeessa kerättyjä Vammaisuus ja lähisuhdeväkivalta -kysely- ja haastatteluaineistoja (2021).
Toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva lähisuhdeväkivalta yleisempää kuin muulla väestöllä ja väkivalta kohdistuu eri ikäisiin toimintarajoitteisiin ja vammaisiin henkilöihin. Sukupuolten välillä on eroja eri väkivaltamuotojen kokemusten yleisyydessä. Toimintarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden kokema väkivalta voi alkaa jo lapsuudessa ja se on muuta väestöä yleisempää heidän joukossaan aikuisuuteen saakka. Lähisuhdeväkivalta voi aiheuttaa sitä kokeneelle etenkin psyykkisiä seurauksia. Avunhaun onnistuminen lähisuhdeväkivaltaan voi riippua vammasta, ympärillä olevista ihmisistä ja olosuhteista. Avunhakemiseen liittyy suuria haasteita, joihin on syytä kiinnittää huomiota ja toteuttaa toimenpiteitä sen parantamiseksi.
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden vammaisten henkilöiden aseman parantaminen yhteiskunnassamme alkaa ilmiön, sen moninaisuuden ja sen kokijoiden tunnistamisesta.
Sivua 53 ja 55 on päivitetty 29.4.2022 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 17.3.2022 julkaistun version.
Aineistoina tutkimuksessa on käytetty väestötutkimusaineistoja, joita ovat FinLapset (2018), Kouluterveyskysely (2019, 2021) FinSote -tutkimukset (2018, 2020) ja FinTerveys 2017 -seurantatutkimus (2020). Näiden lisäksi aineistoina käytettiin hankkeessa kerättyjä Vammaisuus ja lähisuhdeväkivalta -kysely- ja haastatteluaineistoja (2021).
Toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva lähisuhdeväkivalta yleisempää kuin muulla väestöllä ja väkivalta kohdistuu eri ikäisiin toimintarajoitteisiin ja vammaisiin henkilöihin. Sukupuolten välillä on eroja eri väkivaltamuotojen kokemusten yleisyydessä. Toimintarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden kokema väkivalta voi alkaa jo lapsuudessa ja se on muuta väestöä yleisempää heidän joukossaan aikuisuuteen saakka. Lähisuhdeväkivalta voi aiheuttaa sitä kokeneelle etenkin psyykkisiä seurauksia. Avunhaun onnistuminen lähisuhdeväkivaltaan voi riippua vammasta, ympärillä olevista ihmisistä ja olosuhteista. Avunhakemiseen liittyy suuria haasteita, joihin on syytä kiinnittää huomiota ja toteuttaa toimenpiteitä sen parantamiseksi.
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden vammaisten henkilöiden aseman parantaminen yhteiskunnassamme alkaa ilmiön, sen moninaisuuden ja sen kokijoiden tunnistamisesta.
Sivua 53 ja 55 on päivitetty 29.4.2022 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 17.3.2022 julkaistun version.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.