Koronajohtaminen Suomessa : Arvio covid-19-pandemian johtamisesta ja hallinnosta syksystä 2020 syksyyn 2021
Stenvall, Jari; Leskelä, Riikka-Leena; Rannisto, Pasi-Heikki; Tolkki, Helena; Cansel, Anniina; Leponiemi, Ulriikka; Johanson, Jan-Erik; Pekkola, Elias; Tupala, Teemu (2022-04-12)
Valtioneuvoston kanslia
12.04.2022
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:34This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-003-5Tiivistelmä
Tässä raportissa arvioimme covid-19-pandemian hallinnan johtamista ja pandemian hallinnan toimia hallinnon eri tasoilla. Arviointi koskee ajanjaksoa elokuusta 2020 lokakuuhun 2021. Arviointia varten on tehty yli 100 haastattelua. Haastateltujen joukossa on sekä valtion keskushallinnon, aluehallinnon ja paikallishallinnon edustajia, poliittisia toimijoita että elinkeinoelämän ja järjestötoiminnan edustajia. Haastattelujen lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin ministeriöiden dokumenttiaineistoa, Helsingin Sanomien uutisia sekä kansalaisille ja yrityksille tehtyjen kyselyjen tuloksia.
Suomessa koronakriisin hoitaminen on kokonaisuudessaan onnistunut melko hyvin ja päätöksenteko- ja johtamiskyky on säilynyt ajoittaisesta sekavuudesta huolimatta. Suomessa rajoitukset ovat olleet lievemmät kuin vertailumaissa ja koronakuolleisuus on Suomessa ollut vähäistä vertailumaihin nähden. Terveysturvallisuus on korostunut pandemianhallinnassa, mihin vaikuttivat.pandemianhallinnan rakenteet, joissa terveydenhuollon toimijat ovat keskeisessä roolissa eri hallinnon tasoilla, sekä epidemiaan painottunut tilannekuvatieto.
Tunnistetut kehittämiskohteet liittyvät kriisinhallinnan rakenteisiin ja poikkihallinnolliseen johtamiseen kriisitilanteissa ja toisaalta kansalaisille ja toisaalta muille sidosryhmille kohdennetun viestinnän selkiyttämiseen. Tulevat hyvinvointialueet tulisi huomioida kriisijohtamisen mallissa.
Suomessa koronakriisin hoitaminen on kokonaisuudessaan onnistunut melko hyvin ja päätöksenteko- ja johtamiskyky on säilynyt ajoittaisesta sekavuudesta huolimatta. Suomessa rajoitukset ovat olleet lievemmät kuin vertailumaissa ja koronakuolleisuus on Suomessa ollut vähäistä vertailumaihin nähden. Terveysturvallisuus on korostunut pandemianhallinnassa, mihin vaikuttivat.pandemianhallinnan rakenteet, joissa terveydenhuollon toimijat ovat keskeisessä roolissa eri hallinnon tasoilla, sekä epidemiaan painottunut tilannekuvatieto.
Tunnistetut kehittämiskohteet liittyvät kriisinhallinnan rakenteisiin ja poikkihallinnolliseen johtamiseen kriisitilanteissa ja toisaalta kansalaisille ja toisaalta muille sidosryhmille kohdennetun viestinnän selkiyttämiseen. Tulevat hyvinvointialueet tulisi huomioida kriisijohtamisen mallissa.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.