Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa
Mesiäislehto, Merita; Elomäki, Anna; Kivipelto, Minna; Närvi, Johanna; Räsänen, Tapio; Sutela, Hanna; Kärkkäinen, Elina (2022-05-31)
Mesiäislehto, Merita
Elomäki, Anna
Kivipelto, Minna
Närvi, Johanna
Räsänen, Tapio
Sutela, Hanna
Kärkkäinen, Elina
Valtioneuvoston kanslia
31.05.2022
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:46Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-244-2Tiivistelmä
Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -hankkeen raportti tarjoaa kokonaisarvion koronakriisin vaikutuksista sukupuolten tasa-arvon tilaan Suomessa. Raportissa tarkastellaan kriisin vaikutuksia tasa-arvon eri osa-alueille (työllisyys ja toimeentulo, työolot, hoivan jakaminen, väkivalta sekä terveys ja hyvinvointi). Lisäksi analysoidaan kriisiin vastaavaa päätöksentekoa ja talouspolitiikkaa tasa-arvonäkökulmasta. Raportissa hyödynnettiin monipuolisesti sekä olemassa olevia että uusia laadullisia ja määrällisiä aineistoja.
Raportin tulokset osoittivat, että kuten kriisit yleensä, koronakriisi kohteli sukupuolia ja ihmisryhmiä eri tavoin. Kriisissä korostuivat yhteiskunnan eriarvoistavat ja sukupuolittuneet rakenteet, kuten työmarkkinoiden segregaatio ja hoivavastuun epätasa-arvoinen jakautuminen. Suuri osa kriisin negatiivisista vaikutuksista sukupuolten tasa-arvon eri osa-alueisiin olivat verrattain lyhytkestoisia. Pidempikestoiset seuraukset tunnistettiin suhteessa hyvinvointiin ja mielenterveyteen sekä työelämän tasa-arvoon, etenkin sosiaali- ja terveysalan kuormittuneisuuteen. Tasa-arvonäkökulmat ja -tavoitteet eivät tämän selvityksen mukaan olleet mukana koronakriisiin liittyvistä rajoitus- ja tukitoimista päätettäessä.
Raportti sisältää toimenpidesuosituksia siitä, kuinka selvityksen esiin tuomia vaikutuksia ja ongelmia voisi huomioida kriisin jälkihoidossa, tasa-arvopolitiikassa ja tuleviin kriiseihin varautumisessa.
Raportin tulokset osoittivat, että kuten kriisit yleensä, koronakriisi kohteli sukupuolia ja ihmisryhmiä eri tavoin. Kriisissä korostuivat yhteiskunnan eriarvoistavat ja sukupuolittuneet rakenteet, kuten työmarkkinoiden segregaatio ja hoivavastuun epätasa-arvoinen jakautuminen. Suuri osa kriisin negatiivisista vaikutuksista sukupuolten tasa-arvon eri osa-alueisiin olivat verrattain lyhytkestoisia. Pidempikestoiset seuraukset tunnistettiin suhteessa hyvinvointiin ja mielenterveyteen sekä työelämän tasa-arvoon, etenkin sosiaali- ja terveysalan kuormittuneisuuteen. Tasa-arvonäkökulmat ja -tavoitteet eivät tämän selvityksen mukaan olleet mukana koronakriisiin liittyvistä rajoitus- ja tukitoimista päätettäessä.
Raportti sisältää toimenpidesuosituksia siitä, kuinka selvityksen esiin tuomia vaikutuksia ja ongelmia voisi huomioida kriisin jälkihoidossa, tasa-arvopolitiikassa ja tuleviin kriiseihin varautumisessa.
Kuvaus
Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.