Huippu-urheilu ja menestyksen mittarit suomalaisten lajiliittojen strategioissa

Abstract

Lajiliitot ovat keskellä huippu-urheilua. Lajiliitoilla on käytännössä resurssiperustainen monopoliasema joukkueiden ja urheilijoiden valitsemiseen ja lähettämiseen lajiensa kansainvälisiin arvokisoihin. Liitot organisoivat kilpailu-, valmennus-, ja koulutusjärjestelmät sekä vaikuttavat lajiensa olosuhdetyöhön ja arvostukseen. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä tarkastellaan huippu-urheilua 50 järjestön strategiassa. Järjestöille merkitsee pelkistetysti kaksi asiaa: seurojen ja lajien hyvinvointi sekä huippu-urheilu. Menestykseen pyritään usein muotoilemalla toimintaa ohjaavia urheilijan polkuja. Urheilijat ohjataan erityisesti yksilölajeissa lisääntyvissä määrin keskuspaikkoihin, missä on tarjolla laadukas arki. Joukkuelajeissa keskusajattelu on moniulotteisempaa. Parahuippu-urheilu on pienimuotoista ja muutoksessa. Yli puolet lajiliitoista on asettanut menestystavoitteita arvokisoihin sekä erilaisiin urheilijoiden tai joukkueiden rankingeihin liittyen. Lähes kaikki liitot, joilla huippu-urheilu oli strategiassa, tavoittelivat toiminnallisten tekijöiden muutosta.

Huippu-urheilun ulkoinen arviointi 2022 -julkaisut:

<a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-772-7">Suomalainen huippu-urheilu tarvitsee luottamusta : Huippu-urheilun arviointiryhmän loppuraportti</a>

<a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-776-5">Huippu-urheilu ja menestyksen mittarit suomalaisten lajiliittojen strategioissa</a>

<a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-780-2">Katsaus urheilun muutosprosessin tavoitteisiin ja nykytilaan johtamisen, hallinnon ja rakenteiden näkökulmasta</a>

<a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-784-0">Huippu-urheilu osana suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria</a>

<a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-718-5">Huippu-urheilu Suomessa : Kansainvälinen ulkoinen arviointi</a>