Katsaus urheilun muutosprosessin tavoitteisiin ja nykytilaan johtamisen, hallinnon ja rakenteiden näkökulmasta
Lehtonen, Kati (2022-06-28)
Lehtonen, Kati
Opetus- ja kulttuuriministeriö
28.06.2022
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:27This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-780-2Tiivistelmä
Tässä katsauksessa tehdään kokoava analyysi 2010-luvun taitteessa alkaneesta urheilun muutosprosessista erityisesti kilpa- ja huippu-urheilun näkökulmasta. Katsauksessa analysoidaan urheilun muutosprosessin tavoitteita suhteessa urheilujärjestelmän nykytilaan rakenteiden, hallinnon ja johtamisen näkökulmasta. Katsaus on itsenäinen osakokonaisuus opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä huippu-urheilun arviointiprojektissa, joka toteutetaan vuosina 2021–2022.
Urheilujärjestelmän muutosprosessilla tavoiteltiin menestyksellä, urheilujärjestelmän toimivuudella ja urheilun arvostuksella mitattuna parhaan Pohjoismaan titteliä vuonna 2020. Näitä tavoitteita ei ole saavutettu. Rakenteellisesti saavutettiin yhden kattojärjestön malli ja perustettiin huippu-urheiluyksikkö. Rakenteiden muuttaminen ei ole johtanut tavoiteltuun urheilumenestykseen.
Perustoimintalogiikaltaan järjestelmä ei painota laajojen massojen osallistamista ja ajatusta ”alhaalta ylös” toimivasta järjestelmästä, eikä myöskään satsaa merkittävästi menestyksen tavoitteluun (”ylhäältä alas”), jonka uskottaisiin tuottavan liikuntamotivaatiota kansalaisille. Suomalaisesta järjestelmästä ei ole löydettävissä toimintaa ohjaavaa ja kannattelevaa yhteistä eetosta, jonka varassa toiminta, ohjausmekanismit ja rakenne ovat.
Huippu-urheilun johtamisen tavat huippu-urheiluyksikössä perustuvat enemmän hierarkiaan ja muodolliseen valtaan kuin yhteistyötä painottaviin johtamiskäytänteisiin, joita painotetaan yleensä kompleksisten verkostoperustaisten systeemien johtamisessa systeemisen luottamuksen ohella. Koska suomalainen urheilujärjestelmä on jo nyt valtion ja eri yhteiskuntasektoreiden sekamalli, katsauksen suosituksena on, että järjestelmän toimijat tarkastelevat yhdessä voiko valtiojohtoisempi huippu-urheilujärjestelmä olla soveltuvampi ja legitiimimpi suhteessa käytössä oleviin järjestelmän ohjauskeinoihin.
Huippu-urheilun ulkoinen arviointi 2022 -julkaisut:
Suomalainen huippu-urheilu tarvitsee luottamusta : Huippu-urheilun arviointiryhmän loppuraportti
Huippu-urheilu ja menestyksen mittarit suomalaisten lajiliittojen strategioissa
Katsaus urheilun muutosprosessin tavoitteisiin ja nykytilaan johtamisen, hallinnon ja rakenteiden näkökulmasta
Huippu-urheilu osana suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria
Huippu-urheilu Suomessa :
Kansainvälinen ulkoinen arviointi
Urheilujärjestelmän muutosprosessilla tavoiteltiin menestyksellä, urheilujärjestelmän toimivuudella ja urheilun arvostuksella mitattuna parhaan Pohjoismaan titteliä vuonna 2020. Näitä tavoitteita ei ole saavutettu. Rakenteellisesti saavutettiin yhden kattojärjestön malli ja perustettiin huippu-urheiluyksikkö. Rakenteiden muuttaminen ei ole johtanut tavoiteltuun urheilumenestykseen.
Perustoimintalogiikaltaan järjestelmä ei painota laajojen massojen osallistamista ja ajatusta ”alhaalta ylös” toimivasta järjestelmästä, eikä myöskään satsaa merkittävästi menestyksen tavoitteluun (”ylhäältä alas”), jonka uskottaisiin tuottavan liikuntamotivaatiota kansalaisille. Suomalaisesta järjestelmästä ei ole löydettävissä toimintaa ohjaavaa ja kannattelevaa yhteistä eetosta, jonka varassa toiminta, ohjausmekanismit ja rakenne ovat.
Huippu-urheilun johtamisen tavat huippu-urheiluyksikössä perustuvat enemmän hierarkiaan ja muodolliseen valtaan kuin yhteistyötä painottaviin johtamiskäytänteisiin, joita painotetaan yleensä kompleksisten verkostoperustaisten systeemien johtamisessa systeemisen luottamuksen ohella. Koska suomalainen urheilujärjestelmä on jo nyt valtion ja eri yhteiskuntasektoreiden sekamalli, katsauksen suosituksena on, että järjestelmän toimijat tarkastelevat yhdessä voiko valtiojohtoisempi huippu-urheilujärjestelmä olla soveltuvampi ja legitiimimpi suhteessa käytössä oleviin järjestelmän ohjauskeinoihin.
Huippu-urheilun ulkoinen arviointi 2022 -julkaisut:
Suomalainen huippu-urheilu tarvitsee luottamusta : Huippu-urheilun arviointiryhmän loppuraportti
Huippu-urheilu ja menestyksen mittarit suomalaisten lajiliittojen strategioissa
Katsaus urheilun muutosprosessin tavoitteisiin ja nykytilaan johtamisen, hallinnon ja rakenteiden näkökulmasta
Huippu-urheilu osana suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria
Huippu-urheilu Suomessa :
Kansainvälinen ulkoinen arviointi